Vuosikokousseminaari käsitteli globalisaatiokeskustelua
Julkaistu: 01.03.2019
Vuosikokousseminaari käsitteli globalisaatiokeskustelua
Säätiön vuosikokousseminaarin aiheena oli ”Vapaakauppa Chydeniuksesta Trumpiin”. Puheenjohtaja Erkki Liikanen piti tärkeänä, että vapaakaupasta, taloudellisten näkymien poliittisista riskeistä ja työmarkkinoiden polarisaation kaltaisista megatrendeistä käydään yhteiskunnallista keskustelua.
Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum alusti työmarrkinoiden polarisaatiosta. Hänen mukaansa kehityksen taustalla on teknooginen kehitys (rutinisoituminen) ja globalisaation (ulkoistaminen).
- Kun roboteilla ja tietokoneilla voidaan korvata manuaalista ja kognitiivista rutiinityötä, polarisaatio liittyy mm. matalapalkaisen hoivatyön säilymiseen ja korkeapalkkaisen johtamis- ja asiantuntijatyön säilymiseen. Usein unohtuu, että teknologinen kehitys synnyttää myös uusia työpaikkoja. Uhkakuva työpaikkojen vähenemisestä ei ole toteutunut eikä välttämättä toteudukaan, totesi Obstbaum.
- Keskipalkkaisten työpaikkojen vähenemisessä Suomen polasaatiokehitys on kansainvälisessä vertailussa keskitasoa. Suomessa polarisaatio ei ole heijastunut palkkaerojen tai tuloerojen kasvussa, mihin on vaikuttanut vero- ja tulonsiirtopolitiikka. Näiden tasaava vaikutus on Suomessa OECD-maiden vertailussa toiseksi suurin, Obstbaum arvioi.
Hänen mukaansa osallistavaa kasvua voidaan tukea mm. koulutuksella, alueellisella ja ammatillisella liikkuvuudella, alueiden kasvumahdollisuuksilla ja turvaverkoilla.
+
Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Markku Keinänen alusti presidentti Trumpin kauppapolitiikasta, jossa sekä Kiina että EU koetaan vastustajiksi.
- Trendi on kohti kahdenvälisiä kauppasopimuksia erityisesti Yhdysvaltain politiikassa. Suomelle tärkeään monenkeskiseen kauppapolitiikkaan kohdistuu paineita. Kriittinen tilanne liittyy myös siihen, että Yhdysvallat on estänyt riitojenratkaisumenettelyn tuomarinimitykset. Näin on toimittu, vaikka Yhdysvallatkin on hyötynyt riitojenratkaisusta mm. Kiinan toiminnan rajaamisessa, Keinänen arvioi.
- Toinen uusi trendi on, että tulliuhat leimaavat EU:n ja Yhdysvaltain kauppasopimuskeskusteluja. Hankalaa on, ettei ole vielä voitu sopia edes keskustelujen sisällöstä. EU joutuu miettimään linjaansa vapaakauppaperiaatteiden puolustamisen ja käytännöllisten ratkaisujen välillä, kun torjutaan esille nostettujen tulliuhkien toteutumista, Keinänen pohdiskeli.
Yli 30-henkisen yleisön keskustelussa oltiin kiinnostuneita Kiinan kehitysmaastatuksen WTO-vaikutuksista, Suomen suhtautumisessa kiinalaisen pääoman vaikutuksiin sekä tulonsiirtopolitiikan rahoituksesta osittain velkarahalla.
Eduskunnan Yhdysvallat-ystävyysryhmän puheenjohtaja Elina Lepomäki totesi päätöspuheenvuorossaan, että protektionismi ei ole minkään maan etu edes lyhyellä tähtäimellä.
- Erikoistuminen ja vaihdanta on kestävä taloudellinen perusta. Toivottavasti Euroopan ja Yhdysvaltain yhteistyössä päästään palaamaan keskinäiseen yhteistyöhön, hän totesi.