Avoimuuskolumni: Anders Chydenius - vapauden apostoli
Julkaistu: 04.12.2015
Suomi tunnetaan yhtenä painovapauden ja taloudellisen vapauden mallimaana. Vähemmän tunnettua on kuitenkin se, että maassamme neljännesvuosituhat sitten vaikuttanut Kokkolan kirkkoherra Anders Chydenius (1729–1803) oli yksi tämän vapausaatteen edelläkävijöitä.
+
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 250 vuotta Anders Chydeniuksen valtiopäiväuran alkamisesta. Alavetelin kappalaisena tuolloin toiminut Chydenius lähti vuosien 1765–66 valtiopäiville Tukholmaan päätavoitteenaan ulkomaankauppaoikeuksien hankkiminen Pohjanmaan kaupungeille. Chydenius vaikuttikin merkittävästi siihen, että Kokkola, Vaasa, Pori ja Oulu saivat tapulioikeudet.
Kamppailu kaupankäyntioikeuksista antoi Chydeniukselle virikkeen perehtyä syvemmin kysymykseen elinkeinovapaudesta. Vallitseva merkantilistinen talouspolitiikka, jota vastaan Chydenius taisteli, oli muotoutunut vahvojen eurooppalaisten keskusjohtoisten valtioiden synnyn myötä. Kaikki resurssit pyrittiin valjastamaan sotatalouden palvelukseen, mikä johti talouden yksityiskohtaiseen sääntelyyn. Poliittisen ja kaupallisen eliitin edut kietoutuivat yhteen.
Moraalista talousajattelua
Merkantilistinen talousoppi ja -politiikka kytkeytyivät saumattomasti yhteiskunnan luokkarakenteeseen. Chyniuksen talousajattelun perusteet olivat luonteeltaan moraaliset: suurliikemiehiä ja valtaeliittiä suosivat kilpailun esteet estivät yksilöiden ja kansakunnan vaurastumisen.
Kokonaisnäkemyksensä taloudellisen toiminnan perusteista Chydenius esitti Kansallisessa voitossa (Den Nationnale Winsten, 1765). Kirjoituksissa hän puolustaa ”virran keskeytyksetöntä juoksua” ja torjuu täysin merkantilistisen politiikan perusoletuksen, että talouselämää voisi suunnitella ja ohjata ylhäältäpäin.
”Silloin kun virta saa juosta keskeytyksettä, on jokainen vesipisara liikkeessä. Kun esteitä ei ole, tavoittelee jokainen työntekijä innolla elatustaan ja kasvattaa samalla kansallista voittoa. Säädökset kuitenkin kokoavat kansanjoukkoja tietyiksi ryhmittymiksi, yritteliäisyyden mahdollisuuksia kavennetaan ja jokaisessa ryhmittymässä pieni joukko ihmisiä nousee suurimman massan yläpuolelle. Tämän joukon vauraudella todistellaan koko valtakunnan hyvinvointia.”
Kansallinen voitto (1765), suom. Antero Tiusanen
Taloudellisen toimeliaisuuden ainoan ohjenuoran on oltava vapaus, jos sen halutaan hyödyttävän kansakuntaa kokonaisuutena. Taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy ja ”kansallinen voitto” kasvaa, kun jokainen saa toteuttaa itsekkäitä pyrkimyksiään ja hankkia elantonsa parhaaksi katsomallaan tavalla.
+
Elinkeinojen luonnollinen tasapaino on mahdollista saavuttaa, kun kysynnän ja tarjonnan lait vallitsevat. Chydenius vertaa tätä tasapainoa mereen, jonka pinta palautuu tasaiseksi.
”En tarkoita, etteikö jokaisen yksilön tahtoon sisältyisi luonnon antama valtion vastainen intressi, mutta se tasapaino, johon elinkeinot pysähtyvät vapaiksi päästyään, on se, joka estää työntekijöitä vahingoittamasta toisiaan ja valtiota siinä määrin kuin muuten tapahtuisi. Ihmissuku muistuttaa tältä osin täydellisesti merta, jossa toinen vesipatsas vaikuttaa joka hetki toiseen äärettömällä paineella, mutta jossa yhtä suuri vastapaine aiheuttaa sen, että meren pinta pysyy kuitenkin tasaisena ja vaakasuorana, ja tämä kaikki ilman mitään erityisiä jokaisen pylvään välisiä esteitä tai sulkuja, tai mitään mutkikkaita toimenpiteitä. ”
Seikkaperäinen vastaus (1765), suom. Jouko Nurmiainen
Ennakkoluuloton kansalaisvapauden pioneeri
Kansallinen voitto on puhdaspiirteinen klassisen liberalismin esitys, minkä vuoksi jälkimaailma on usein pitänyt sitä Chydeniuksen tärkeimpänä teoksena. Usein on kuitenkin jäänyt huomaamatta Chydeniuksen eettinen ja demokraattinen perusnäkemys, joka suuntautui niin valtiollista holhousta kuin monopolistista suuryrittäjyyttä vastaan.
Vapaus talouselämässä tarkoitti Chydeniukselle ruohonjuuritason vapautta, yksityisen ihmisen oikeutta toteuttaa omaa elämäänsä.
Chydeniuksen demokraattinen perusnäkemys heijastui myös hänen muissa valtiopäivätoimissaan. Hän puolusti uskonnon vapautta ja palkollisten oikeuksia. Keskeisin hänen demokraattisista saavutuksistaan oli uraauurtava työ painovapauden ja hallinnon avoimuuden hyväksi.
Chydeniusta pidetään maailman ensimmäisen julkisuuslain isänä. Ruotsin valtiopäivillä syntyi vuonna 1766 painovapausasetus, joka noudattaa pitkälti Chydeniuksen muistioissaan ja kannanotoissaan edustamaa linjaa. Edistäessään ilmaisunvapautta ilman sensuuria hän ajoi asetukseen myös virallisten asiakirjojen julkisuuden, jonka tärkeydestä hän oli vakuuttunut omassa poliittisessa työssään. Tämä oli demokratian kannalta keskeinen edistysaskel, jota Chydenius itse piti merkittävimpänä saavutuksenaan.
+
37-vuotiaan Chydeniuksen aikaansaamaa asetusta pidetään maailman ensimmäisenä julkisuuslakina. Se loi perustan pohjoismaiselle julkisuusperiaatteelle, jota on pidetty avoimen hallinnon esikuvana ympäri maailmaa. Siksi on luontevaa, että Suomessa ja Ruotsissa on vietetty tietämisen vapauden päivää kyseisen asetuksen vuosipäivänä 2. joulukuuta.
Samasta syystä on paikallaan viettää vuonna 2016 painovapauden 250-vuotismerkkivuotta. Vuosina 2012-2016 julkaistavat Anders Chydeniuksen kootut teokset avaavat uusia näköaloja keskusteluun avoimen talouden ja avoimen yhteiskunnan aatteesta.
Pertti Hyttinen &
Juha Mustonen
250-juhlavuoden verkkosivulla julkaistaan kuukausittain 'Avoimuuskolumni', jossa käsitellään painovapauden taustaa tai tulevaisuutta, Suomessa tai maailmalla. Seuraavan avoimuuskolumnin kirjoittaja on professori Jyrki Käkönen.