"Kansakunnan vapaus on aina suhteessa sen painovapauteen siten, että ilman toista ei voi olla toistakaan. Mutta jos kirjapaino sitä vastoin jossain alistetaan jonkinlaisen holhouksen alaiseksi, on se pettämätön merkki kansakunnan kahleissa olemisesta."

Painovapaus

Maailman ensimmäinen julkisuuslaki


Vuonna 1766 Ruotsin valtiopäivillä säädettiin senhetkisen maailman vapaamielisin painovapausasetus. Se poisti ennakkosensuurin ja teki yhteiskunnallisesta keskustelusta – myös valtaapitävien arvostelusta – sallittua.

Kyse oli samalla maailman ensimmäisestä julkisuuslaista: ensimmäistä kertaa säädettiin, että hallinnon ja oikeuslaitoksen asiakirjat olivat lähtökohtaisesti julkisia ja kansalaisten käytettävissä.

Asetuksen syntyminen oli osa laajempaa historiallista kehitystä, sen mahdollisti vallitseva poliittinen tilanne ja osin sattumakin, mutta yksi henkilö vaikutti tuolloin Tukholmassa sen muotoutumiseen enemmän kuin kukaan muu.

Hän oli Anders Chydenius, 37-vuotias pienen seurakunnan kappalainen kaukaa valtakunnan itäosasta, Pohjanmaalta, nykyisestä Suomesta.

+
"Kuninkaallisen Majesteetin armollinen asetus koskien kirjoitus- ja painovapautta" vahvistettiin 2.12.1766, ja sillä oli perustuslain asema.
"Kuninkaallisen Majesteetin armollinen asetus koskien kirjoitus- ja painovapautta" vahvistettiin 2.12.1766, ja sillä oli perustuslain asema.



Anders Chydeniuksen perintö


Vuoden 1766 asetuksessa kirjattiin ensimmäistä kertaa lain muodossa niitä periaatteita, joiden perustalle pohjoismaiset yhteiskunnat tänä päivänä rakentuvat. Avoimuus on perintöä Anders Chydeniukselta.

Eurooppalainen valistus levisi 1700-luvulla ennen kaikkea kirjallisuuden välityksellä, ja siksi painovapauden ajaminen kuului keskeisesti sen ohjelmaan. Ruotsissa keskeinen painovapauden puolustaja oli 1730-luvulta lähtien Anders Nordencrantz, josta sittemmin tuli myös Anders Chydeniuksen oppi-isä.

Painovapaus kytkeytyi tiiviisti vapaudenajan politiikassa käytyyn puolueryhmittymien väliseen valtakamppailuun. Keskiössä olivat ennen kaikkea pöytäkirjat ja asiakirjat, joiden julkaisemisen avulla haluttiin osoittaa vastapuolen tekemät virheet ja väärinkäytökset.
Vuosien 1765-66 valtiopäivillä avoimempaa julkisuutta vaatineet uudistusmieliset voimat (”myssyt”) pääsivät valtaan ja alkoivat toteuttaa uudistusta.

Anders Chydenius valittiin asiaa pohtineeseen valiokuntaan, jossa hänen onnistui saavuttaa keskeinen asema. Chydenius kirjoitti valiokunnan mietinnön, johon lopullinen asetus perustui.

+Anders Chydeniuksen rintakuva Kokkolassa, Walter Runeberg 1903.
Anders Chydeniuksen rintakuva Kokkolassa, Walter Runeberg 1903.
Anders Chydeniuksen rintakuva Kokkolassa, Walter Runeberg 1903.



Ennakkosensuuri kumotaan


Kaikki painotuotteet olivat vuoteen 1766 asti ennakkosensuurin alaisia. Koska päätöksistä vastasi yksi henkilö, sensori, oli järjestelmä hyvin altis väärinkäytöksille. Ennakkosensuurin poistaminen oli yksi Chydeniuksen keskeisiä tavoitteita.

Vuoden 1766 asetuksessa ennakkosensuuri lakkautettiin ja vastuu kirjoituksen sisällöstä siirtyi kokonaan sen kirjoittajalle - tai painajalle, mikäli tämä ei ilmoittanut kirjoittajan nimeä. Uskonnollisten kirjoitusten ennakkosensuuri säilyi.

Kiellettyä oli edelleen perustuslakien kyseenalaistaminen, kuninkaan, Jumalan tai uskonnon pilkkaaminen ja hyvien tapojen vastaisuus. Asetus kuitenkin korosti, että kaikki muu kirjoittaminen oli tästä lähtien vapaata.

+Ennen painovapausasetuksen säätämistä kaikkien julkaisujen oli saatava sensorin hyväksyntä, minkä merkiksi kirjoihin painettiin Imprimatur (
Ennen painovapausasetuksen säätämistä kaikkien julkaisujen oli saatava sensorin hyväksyntä, minkä merkiksi kirjoihin painettiin Imprimatur ("painettakoon") -leima.
Ennen painovapausasetuksen säätämistä kaikkien julkaisujen oli saatava sensorin hyväksyntä, minkä merkiksi kirjoihin painettiin Imprimatur ("painettakoon") -leima.



Julkisuusperiaate syntyy


Poliittista valtaa käyttivät säädyt, jotka olivat vapaudenajan alussa perineet yksinvaltaisen kuninkaan aseman. Säätyjen ei katsottu edustavan valitsijoitaan tai olevan heille tilivelvollisia. Valtion asiat ja asiakirjat olivat edelleen salaisia.

1700-luvun kuluessa alkoi kuitenkin muodostua uusi ilmiö: julkinen mielipide. Poliittisen kamppailun ytimeen nousi kysymys siitä, kuka saa päättää päätöksenteossa ja hallinnossa syntyvien asiakirjojen julkisuudesta.

Chydeniukselle kyse ei kuitenkaan ollut poliittisesta taktiikasta, vaan periaatteesta: avoimuus ja keskustelu olivat avain yhteiskunnan kehittämiseen.

Painovapausasetus ehti olla voimassa vain kuusi vuotta, ennen kuin Kustaa III:n vallankaappaus palautti rajoitukset. Ratkaiseva henkinen mullistus oli kuitenkin tapahtunut: julkisuudesta oli tullut normaalitila, salailusta poikkeus.

+Kirjojen painaminen oli 1700-luvulla hidasta ja kallista käsityötä, joten kustannukset rajoittivat käytännössä esim. asiakirjojen julkaisemista.
Kirjojen painaminen oli 1700-luvulla hidasta ja kallista käsityötä, joten kustannukset rajoittivat käytännössä esim. asiakirjojen julkaisemista.
Kirjojen painaminen oli 1700-luvulla hidasta ja kallista käsityötä, joten kustannukset rajoittivat käytännössä esim. asiakirjojen julkaisemista.


Anders Chydenius

Anders Chydeniuksen kootut teokset

Tutustu Anders Chydeniuksen (1729–1803) koko kirjalliseen tuotantoon. Aineisto on luettavissa alkukielellä, suomennoksena ja osin englanniksi.

Lue lisää