"Silloin kun virta saa juosta keskeytyksettä, on jokainen vesipisara liikkeessä. Kun esteitä ei ole, tavoittelee jokainen työntekijä innolla elatustaan ja kasvattaa samalla kansallista voittoa."

Vapaakauppa

Kokkolan kirkkoherra Anders Chydenius (1729–1803) on ollut yksi elinkeinovapauden ja vapaakauppa-aatteen edelläkävijöitä. Alavetelin kappalaisena toiminut Chydenius lähti vuosien 1765–66 valtiopäiville Tukholmaan päätavoitteenaan ulkomaankauppaoikeuksien hankkiminen Pohjanmaan kaupungeille. Chydenius vaikuttikin merkittävästi siihen, että mm. Kokkola, Vaasa, Pori ja Oulu saivat tapulioikeudet.

Kamppailu kaupankäyntioikeuksista antoi Chydeniukselle virikkeen perehtyä syvemmin kysymykseen elinkeinovapaudesta. Vallitseva merkantilistinen talouspolitiikka, jota vastaan Chydenius taisteli, oli muotoutunut vahvojen eurooppalaisten keskusjohtoisten valtioiden synnyn myötä. Kaikki resurssit pyrittiin valjastamaan sotatalouden palvelukseen, mikä johti talouden yksityiskohtaiseen sääntelyyn. Poliittisen ja kaupallisen eliitin edut kietoutuivat yhteen.

+Kansallinen voitto (1765) oli Chydeniuksen talouspoliittinen ohjelmajulistus, joka tähtäsi kaupan ja elinkeinojen vapauttamiseen.
Kansallinen voitto (1765) oli Chydeniuksen talouspoliittinen ohjelmajulistus, joka tähtäsi kaupan ja elinkeinojen vapauttamiseen.
Kansallinen voitto (1765) oli Chydeniuksen talouspoliittinen ohjelmajulistus, joka tähtäsi kaupan ja elinkeinojen vapauttamiseen.


Moraalinen talousajattelija


Merkantilistinen talousoppi ja -politiikka kytkeytyivät saumattomasti yhteiskunnan luokkarakenteeseen. Chyniuksen talousajattelun perusteet olivat luonteeltaan moraaliset: suurliikemiehiä suosivat kilpailun esteet estivät yksilöiden ja kansakunnan vaurastumisen.

Kokonaisnäkemyksensä taloudellisen toiminnan perusteista Chydenius esitti Kansallisessa voitossa (Den Nationnale Winsten, 1765). Kirjoituksissa hän puolustaa ”virran keskeytyksetöntä juoksua” ja torjuu täysin merkantilistisen politiikan perusoletuksen, että talouselämää voisi suunnitella ja ohjata ylhäältäpäin.

”Silloin kun virta saa juosta keskeytyksettä, on jokainen vesipisara liikkeessä. Kun esteitä ei ole, tavoittelee jokainen työntekijä innolla elatustaan ja kasvattaa samalla kansallista voittoa. Säädökset kuitenkin kokoavat kansanjoukkoja tietyiksi ryhmittymiksi, yritteliäisyyden mahdollisuuksia kavennetaan ja jokaisessa ryhmittymässä pieni joukko ihmisiä nousee suurimman massan yläpuolelle. Tämän joukon vauraudella todistellaan koko valtakunnan hyvinvointia.” -Kansallinen voitto (1765), suom. Antero Tiusanen

+

Taloudellisen toimeliaisuuden ainoan ohjenuoran on oltava vapaus, jos sen halutaan hyödyttävän kansakuntaa kokonaisuutena. Taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy ja ”kansallinen voitto” kasvaa, kun jokainen saa toteuttaa itsekkäitä pyrkimyksiään ja hankkia elantonsa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Elinkeinojen luonnollinen tasapaino on mahdollista saavuttaa, kun kysynnän ja tarjonnan lait vallitsevat. Chydenius vertaa tätä tasapainoa mereen, jonka pinta palautuu tasaiseksi.

”En tarkoita, etteikö jokaisen yksilön tahtoon sisältyisi luonnon antama valtion vastainen intressi, mutta se tasapaino, johon elinkeinot pysähtyvät vapaiksi päästyään, on se, joka estää työntekijöitä vahingoittamasta toisiaan ja valtiota siinä määrin kuin muuten tapahtuisi. Ihmissuku muistuttaa tältä osin täydellisesti merta, jossa toinen vesipatsas vaikuttaa joka hetki toiseen äärettömällä paineella, mutta jossa yhtä suuri vastapaine aiheuttaa sen, että meren pinta pysyy kuitenkin tasaisena ja vaakasuorana, ja tämä kaikki ilman mitään erityisiä jokaisen pylvään välisiä esteitä tai sulkuja, tai mitään mutkikkaita toimenpiteitä. ” - Seikkaperäinen vastaus (1765), suom. Jouko Nurmiainen

"Pohjolan Adam Smith"?


Anders Chydeniusta on pidetty pohjoismaisena Adam Smithin aatteellisena edeltäjänä. Kansallinen voitto on puhdaspiirteinen klassisen liberalismin esitys, minkä vuoksi jälkimaailma on usein pitänyt sitä Chydeniuksen tärkeimpänä teoksena. Usein on kuitenkin jäänyt huomaamatta Chydeniuksen eettinen ja demokraattinen perusnäkemys, joka suuntautui niin valtiollista holhousta kuin monopolistista suuryrittäjyyttä vastaan. Vapaus talouselämässä tarkoitti Chydeniukselle ruohonjuuritason vapautta, yksityisen ihmisen oikeutta toteuttaa omaa elämäänsä.

Anders Chydenius

Anders Chydeniuksen kootut teokset

Tutustu Anders Chydeniuksen (1729–1803) koko kirjalliseen tuotantoon. Aineisto on luettavissa alkukielellä, suomennoksena ja osin englanniksi.

Lue lisää