Vapaakauppaseminaarissa uudistettiin pohjoismaista mallia
Julkaistu: 20.06.2016
Toistasataa osallistujaa koonnut Anders Chydenius -vapaakauppaseminaari 18. kesäkuuta 2016 käynnistyi näytelmällä, joka kuvasi Chydeniuksen aikaansaaman painovapausasetuksen (1766) syntyä. Pohjoismaisena puheenjohtajuusvuonna Chydenius-seminaarissa keskityttiin pohjoismaisen hyvinvointimallin tulevaisuuteen.
Seminaarin avannut Kokkolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Jutta Urpilainen uskoi pohjoismaisen hyvinvointivaltion tulevaisuuteen: Suomen tulevaisuuden turvaaminen edellyttää hänen mukaansa työn tuottavuuden parantamista sekä muiden pohjoismaiden tapaisia rakenneuudistuksia.
Samaan tapaan asiaa lähestyi OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen, jonka mukaan pohjoismainen malli on menestystarina, joka uhkaa jäädä historiaan, ellemme kykene uudistamaan sitä rohkeasti kuten Chydenius aikanaan.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä kuvaili Suomelle eri skenaarioita, joita olivat uuskorporatismin malli, virolainen markkinatalousmalli ja pohjoismaisen markkinatalouden malli.
Penttilän suosittelemaan pohjoismaiseen markkinatalouteen kuuluu mm. työmarkkinoiden joustavuus, paikallinen sopiminen ja julkisen talouden osuuden rajaaminen. Chydeniuksen hän arvioi empivän pohjoismaisen ja virolaisen mallin vaiheilla.
Suomen Pankin johtokunnan jäsen Seppo Honkapohja muistutti pohjoismaiden olevan kilpailukykyisiä mm. korkean koulutuksen ja hyvien instituutioiden vuoksi. Hänen mukaansa Suomen - vuonna 2007 heikentyneestä - kustannuskilpailukyvystä on pidettävä huolta, minkä vuoksi myös tuore kilpailukykysopimus oli tarpeen.
Ruotsin tapa hakea kilpailuetua suhteessa Suomeen herätti huolta: pääjohtaja Karhinen puhui Ruotsin puolelta jopa valuuttasodankäynnistä. Ruotsin tilanteen vaikutuksista Suomeen oltiin huolissaan myös Ruotsin asuntomarkkinoiden kuplan puhkeamisen kannalta.
Pohjolan rooli Euroopassa
Reijo Karhinen piti Pohjolan yhtenä haasteena yhteisen Eurooppa-agendan puuttumista. "Ilman todellista yhteistä arvopohjaa pohjoismainen tai eurooppalainen yhteistyö ei voi toimia."
Suurlähettiläs Kari Kahiluoto kertoi, että yhteisen agendan puutteesta huolimatta suurin osa pohjoismaisesta yhteistyöstä liittyy EU-vaikuttamiseen esimerkiksi pohjoismaisten standardien viemiseksi Eurooppaan tai EU-päätösten yhteiseen toimeenpanoon.
Risto E.J. Penttilä hahmotteli Euroopan tulevaisuudelle eri skenaarioita Ison-Britannian kansanäänestyksen jälkeen. Hänen mukaansa paluuta entiseen ei ole: EU:lla on edessä hajaantuminen, tiivistyminen tai siirtyminen pohjoismaisen mallin mukaiseen integraatioon. Näistä hän suositteli jälkimmäistä.
Risto E.J. Penttilä
Jutta Urpilainen arvioi, että Ison-Britannian eron myötä Saksa ja Ranska ovat vapaampia edistämään yhteisiä näkemyksiään integraation syventämisestä niin turvallisuudessa kuin taloudessa. "Euroalueen tiivistämiseen ei ole enää samanlaisia pidäkkeitä, kun kaikki isot jäsenmaat ovat samassa valuutassa."
Myös turvallisuuspolitiikka esillä
Seminaarissa pohdittiin myös valtioneuvoston tuoretta ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa ja Ison-Britannian EU-eron turvallisuuspoliittisia vaikutuksia.
Anders Chydenius -säätiön hallituksen puheenjohtaja Gustav Björkstrand esitteli tänä vuonna valmistuvia Chydeniuksen koottuja teoksia ja kukitti kirjasarjaa toimittaneet Maren Jonassonin ja Pertti Hyttisen.
Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Manninen päätti seminaarin pohdiskelemalla talouden ennustamisen vaikeutta ja puolustamalla yliopistojen tehokkuuspyrkimyksiä.