"Kansakunnan vapaus ei ole sitä, että säätyjen valtuutetut saavat toimia mielivaltaisesti, vaan sitä, että kansakunnan valistuneisuus sitoo heidän kätensä niin, että he eivät ryhdy omavaltaisiksi."

Avoimuuskolumni: Ykkösmaassakin sananvapautta pitää suojella joka päivä

Julkaistu: 26.04.2016


Mikä yhdistää toukokuun ensimmäisellä viikolla Etelä-Sudanin, Indonesian, Israelin, Libanonin, Jordanian, Palestiinan, Perun, Tunisian, Syyrian ja Suomen? No, kansainvälinen nuorten toimittajien uutishuone, joka on toukokuun alkupäivinä Helsingissä järjestettävän Unescon World Press Freedom Day -tapahtuman sydän. Näistä maista kotoisin oleva joukko raportoi kolmen päivän ajan tiiviisti lehdistönvapauden tilasta maailmassa.
Itse lehdistönvapaus ei näitä maita sitten Suomeen yhdistäkään: Juuri julkaistussa Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuosittain julkaisemassa raportissa Suomi sijoittui jo seitsemättä vuotta peräjälkeen kärkisijalle. Vieraistamme sitä lähinnä oli Peru, ja sekin vasta 84. sijalla (hyperlinkki: https://rsf.org/ranking)
Kärkisijan lisäksi suomalaisilla on juuri tänä vuonna muutakin syytä juhlaan: Suomen valitseminen vuosittaisen lehdistönvapausjuhlan isäntämaaksi on lahja maailman vanhimmalle julkisuuslaille, joka tasan 250 vuotta sitten Ruotsin valtiopäivillä säädettiin. Laki teki valtaapitävien arvostelusta sallittua, poisti ennakkosensuurin ja sääti hallinnon ja oikeuslaitoksen asiakirjoista julkisia.

Unescon tapahtuman uutishuoneen päätoimittajana minulla on kaksi erityistä tavoitetta: että ulkomaalaiset nuoret toimittajat inspiroituisivat vapaudestamme ja että suomalaiset puolestaan ymmärtäisivät entistä syvemmin sen tuoman vastuun. Journalistin vastuulla on jatkuvasti testata, että lakiin kirjattu lehdistön- ja sananvapaus todella on käytettävissä koko mitassaan. Esimerkiksi jos ensimmäiseen aineistopyyntöön ei vastata, on syytä kertoa myös vastapuolelle julkisuuslainsäädännöstä. Myös haastateltavilla voi olla – ja usein on – oma agendansa, jonka he haluavat saada haastattelussa lävitse. Aina joku yrittää salata asioita. Toimittajalla on oltava myös kestokykyä olla itsekin kritiikin kohteena. Sitäkin on sananvapaus.
Vääristä motiiveista nouseva journalistin varovaisuus on säikkyä, tarpeetonta ja demokratialle vaarallista itsesensuuria.

Olen journalistina ajatellut ja opettanutkin pitkään, että Suomessa laadukkaan journalismin tekeminen vaatii ”vain” aikaa ja työtä. Sen vuoksi ei tarvitse pelätä vankilaa tai vaarantaa henkeään. Suomessakin on nyt kuitenkin toimittajia, joihin kohdistuu uhkaa, jollaisesta olemme tottuneet kuulemaan ihan toisten maiden yhteydessä: öisiä tappouhkauspuheluja, identiteettivarkauksia, systemaattista disinformaation levittämistä, sähköpostin tukkimista vihapuheella, yksityiselämää loukkaavan tiedon jakamista. Pahimmillaan nämä jo nyt vaikeuttavat suuren ylpeytemme, suomalaisen sananvapauden, toteutumista. Muualla Euroopassa on jo nähty, miten nopeasti sananvapaus voi kurjistua. Emme halua Unkarin ja Puolan tielle.

Uusi tilanne tarkoittaa toisaalta sitä, että journalistien itsensä on oltava entistä vahvempana ja yhtenäisempänä rintamana sananvapauden ja demokratian tukemiseksi. Vakavan huolensa asiasta ovat tänä vuonna ilmaisseetkin Päätoimittajien yhdistys, Julkisen sanan neuvosto ja Journalistiliitto.
Erityisen tärkeää kuitenkin on, että yleisö pitää sananvapauden ja journalismin puolta. Maa voi niin hyvin kuin sen asukkaatkin: henkinen ilmapiiri vaikuttaa suoraan menestymisen mahdollisuuksiin. Rakentava, faktapohjainen keskusteluilmapiiri ja toisten sananvapauden kunnioittaminen on kriittisen tärkeää yhteiselle menestykselle. Ne mahdollistavat uusien, vieraiden ja outojenkin ajatusten ilmaisemisen. Juuri niistä voi usein myös syntyä innovaatioita, uusia yritysideoita, työpaikkoja ja hyvinvointia.

Anne Leppäjärvi

Kirjoittaja on Haaga-Helian journalismin koulutusohjelman johtaja.

WPFD-tapahtuman Nuorten toimittajien uutishuoneen toimintaa tukee Helsingin Sanomain Säätiö.

250-juhlavuoden verkkosivulla julkaistaan kuukausittain 'Avoimuuskolumni', jossa käsitellään painovapauden taustaa tai tulevaisuutta, Suomessa tai maailmalla. Kukin kirjoittaja esittää omia näkemyksiään.

Uutiset


Anders Chydenius

Anders Chydeniuksen kootut teokset

Tutustu Anders Chydeniuksen (1729–1803) koko kirjalliseen tuotantoon. Aineisto on luettavissa alkukielellä, suomennoksena ja osin englanniksi.

Lue lisää