Katse tulevaisuuteen Painovapauden 250-vuotisjuhlavuoden avausseminaarissa

Julkaistu: 28.12.2015

Painovapauden 250-vuotisjuhlavuoden aloitti 4.12.2015 Päivälehden museossa pidetty seminaari. Seminaaripuheissa peilattiin painovapauslain 250-vuotista taivalta suhteessa nykyiseen tilanteeseen ja tulevaisuuteen. Juhlavuoden teema “Oikeus sanoa – oikeus tietää” peilautui niin tavallisten kansalaisten, journalistien kuin lainsäätäjienkin näkökulmasta.

Paino- ja sananvapaus ovat suomalaisia perusarvoja

Juhlavuoden suojelijana toimii presidentti Sauli Niinistö, joka otti tervehdyksessään esille Anders Chydeniuksen perinnön merkityksen jokaisen kansalaisen elämässä arkipäiväisenä arvona. Presidentin tervehdyksen luki tilaisuudessa Helsingin Sanomien päätoimittaja ja Helsingin Sanomien Säätiön puheenjohtaja Kaius Niemi.

Hän jatkoi presidentin ajatuksesta pohtimalla, että painovapaus- ja julkisuusperiaate ovat arvoja, jotka tulevat esiin erityisesti epätavallisina aikoina.

Journalisteille Niemen viesti oli vakava. Vaikka Suomi on Lehdistön sanavapausindeksissä jälleen ykköspaikalla, on sanavapauden puolesta silti taisteltava päivittäin.

–Onko malttia kuunnella eriäviä näkemyksiä, jopa oppia niistä?

Erityisen tärkeää on kyky rakentaa siltoja ja tarjota oivalluksia juoksuhautojen sijaan.

Julkisuusperiaate toimii demokratian selkärankana

”Jokainen etsii parastaan. Tämä taipumus on niin luonnollinen ja tarpeellinen, että kaikki yhdyskunnat, jotka ovat koko maailmassa, perustuvat siihen; muuten ei olisi lakeja, rangaistuksia eikä palkintoja, ja koko ihmiskunta lyhyessä ajassa kokonaan häviäisi.”
Anders Chydenius teoksessaan Kansallinen voitto (1765)

Tämän lainauksen esitti eduskunnan puhemies Maria Lohela todeten, että Chydeniuksen ajatukset kuulostavat tuoreilta. Tiedonsaanti ei nykyään ole hyvinvoinnin edistämisen esteenä, vaan pikemminkin ongelmana on tarpeellisen tiedon seulominen valtavista tietomassoista.

+

Lohelan huolena on, että tietämisen ja sanomisen vapaus on jättänyt vastuuntunnon varjoonsa. Kun kustantaja ei enää toimi julkisuuden portinvartijana, on syntynyt ajatus siitä, että mitä tahansa voi kommentoida miten tahansa.

Lainsäädäntötyössä yhteiskunnallinen avoimuus on saavuttanut pisteen, jossa kaikkia kansalaisaloitteita käsitellään eduskunnassa vähintään yhden keskustelun verran. Tulevaisuuden haasteena Lohela mainitsee, että eduskunnassa tuotetun materiaalin pitäisi avautua tavalliselle kansalaiselle helpommin.

Sananvapaus tuottaa arvoa

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen toi sananvapauden kehittämisen viestiä. Talouden ongelmat heijastuvat myös sivistysideaaliin ja lukutaidon ja oppimistulosten heikkenemiseen.

–Itsetyytyväisyys on vaarallinen tila, koska silloin ei tapahdu kehitystä.

Ministeri korosti puheessaan erityisesti medialukutaidon kehittämistä peruskansalaistaitona. Hallituksen yhtenä kärkihankkeena kulttuurin osalla on taiteen ja kulttuurin parempi saavutettavuus. Siihen sisältyy muun muassa lasten ja nuorten monilukutaidon kehittäminen, joka näkyy uudessa opetussuunnitelmassa. Tietojen opettamisen rinnalle tulee uusia taitoja, joista yksi on tietojen arvioimisen taito.

Politiikan avulla pyritään myös siihen, että tutkimustyön yhteiskunnallista vaikuttavuutta voitaisiin palkita. Grahn-Laasonen uskoo, että koulutusviennistä saadaan tuottavaa liiketoimintaa, joka auttaa kouluja vaikeassa taloustilanteessa ja samalla edistää tavoitteita, joiden pitäisi olla universaaleja.

+

Sananvapaudella on monia muotoja

Nykyistä käsitystämme sananvapaudesta ryhdyttiin rakentamaan Anders Chydeniuksen hahmottelemalle kolmelle peruskivelle. Nämä muodostuvat asiakirjoista, lukutaidosta ja mahdollisuudesta ja oikeudesta saada asiakirjat luettavakseen, hahmottelee UNESCOn Freedom of Expression and Media Development -yksikön johtaja Guy Berger Chydeniuksen merkitystä sananvapauden historiassa. Maailman yhä nopeamman muuttumisen takia sananvapautta ja erityisesti julkisuusperiaatetta on kehitettävä vastaamaan nykyisiä ja tulevaisuuden haasteita.

UNESCOn valistus julkisuusperiaatteesta näkyy muun muassa siinä, että vuosina 2007-2012 julkisuuslaki otettiin käyttöön yli 20 uudessa maassa. Julkisuusperiaate on myös YK:n kestävän kehityksen agendassa yhdessä ympäristönsuojelu- ja terveydenhuoltotavoitteiden kanssa.

+

Erityisinä haasteina Berger mainitsi tiedon saantioikeuden lisäksi myös oikeuden jakaa tietoa niin internetissä kuin muin keinoin. Sensuuri on edelleen ongelma suuressa osassa maailmaa. Julkisuusperiaate saattaa myös koskea liian kapea-alaisesti vain viranomaisia. Chydeniuksen aikana tietoa tuottivat vain valtioelimet, mutta nykymaailmassa yritykseti tuottavat valtavia määriä tietoa, josta eivät välttämättä jaa yleisölle sellaisiakaan, jotka vaikuttavat oleellisesti ihmisten toimintaan. Lisäksi yritykset siirtävät ja jakavat tietoa internetissä omien algoritmiensä mukaan ja rajoittavat ja muuntavat näin ihmisten maailmankuvaa.

Lopuksi Berger kiitti Suomen kansaa UNESCOn saamasta tuesta.
-Suomi elää sananvapauden ja julkisuusperiaatteen suhteen niin kuin opettaa.

UNESCO:n kansainvälisen sananvapauspäivän pääkonferenssi World Press Freedom Day pidetään ensi vuonna Helsingissä 2.-4. toukokuuta. Konferenssiprosessi lähti käyntiin Chydeniuksen Säätiön ja Helsingin Sanomien Säätiön aloitteesta.

LINKIT:

Lue presidentti Niinistön, painovapauden 250-vuotisjuhlavuoden suojelijan, koko tervehdys täällä: http://www.painovapaus250.fi/uutiset/tasavallan-presidentin-tervehdys

Eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan koko puhe on luettavissa täällä: http://marialohela.fi/blogi/2015/12/05/oikeus-tietaa-oikeus-sanoa/