Anders Chydenius ¿seminaari 13.10.2003, Eduskunnan auditorio.


Monikäyttöinen Chydenius

Anders Chydeniuksesta on ollut jälkipolville moneen käyttöön. Tämä tekee hänet erityisen kiinnostavaksi. Hänen ajatteluaan koskevien tulkintojen vaihtelevuus sinänsä kuvastaa jotakin tärkeätä hänen toiminnastaan ja ajattelustaan. Hänen työnsä voidaan nähdä osana sellaisen viitekehyksen kehittymistä, jonka sisällä poliittisia tavoitteita ja ristiriitoja on myöhemmin hahmoteltu. Tätä viitekehystä voidaan kutsua moderniksi yhteiskunnan käsitteeksi. Käsittelen tätä ¿yhteiskuntaa¿ suomalaisen politiikan viitekehyksenä, kohteena ja vieläpä toimijanakin siten, että tarkastelua innoittavat Chydenius ja hänen myöhemmät tulkitsijansa. Koetan avata historiallista perspektiiviä ajankohtaisiin haasteisiin, jotka koskevat tapaamme käsittää yhteiskunta kansallisvaltiolliseksi kokonaisuudeksi.

Millaisten näkemysten tueksi Chydeniusta on käytetty? Hänen toimintaansa ja kirjoituksiinsa vetoaminen oli helppoa vaadittaessa elinkeinovapautta. Tätä tarkoittaneet uudistukset toteutuivat Suomessa 1800-luvun puolivälin jälkeisten parin kolmen vuosikymmenen aikana, satakunta vuotta sen jälkeen, kun Chydenius oli esittänyt senkaltaisia reformeja Ruotsin valtakunnan oloihin. Chydeniuksesta, ja etenkin hänen aikalaisestaan Adam Smithistä, on saatettu vetää suoria, joskin perin epähistoriallisia, linjoja myös uusliberalismiin, joka vahvistui kansainvälisesti 1970-luvun jälkeen ja myötävaikutti erityisesti rahamarkkinoiden sääntelyn purkamiseen.

Vanhastaan Chydeniukselta on kuitenkin haettu tukea myös sosiaalipoliittisille tavoitteille. Hän vaati palkollisten oikeuksien vahvistamista suhteessa isäntiinsä ja kantoi ylipäätään syvää huolta vain työvoimansa omistavan väestönosan asemasta. Kaivosseppiä ja työmiehiä sorrettiin liian niukoilla palkoilla, hän kirjoitti. He tekivät työn. Siksi heille tuli antaa ¿sopiva, voimia antava ravinto ja tarpeellinen toimeentulo; muuten he kyllästyvät, käyvät laiskoiksi, varkaiksi ja lohdutuksekseen köyhyydessä patajuopoiksi¿. Hänen myötätuntonsa oli heikompien puolella, kuten oli myös Adam Smithin, monien myöhemmin väärinkäsittämän ja ¿käyttämän skottilaisen moraalifilosofin. Smith kirjoitti Kansojen varallisuus ¿teoksessaan, että ¿meikäläiset kauppiaat ja teollisuustyönantajat valittavat kovasti korkeita palkkoja vahingollisine seuraamuksineen. /¿/ He eivät puhu mitään korkeiden voittojen vahingollisista seurauksista. He vaikenevat omien ansioidensa turmiollisista vaikutuksista.¿

Niin Chydeniukselta kuin Smithiltä tuomion sai etuoikeuksiin perustuva, vahvoja vahvistava ja toisten raadannalla rikastumisen mahdollistava talousjärjestelmä. Tältä pohjin Chydeniuksen on tulkittu kehittäneen ajattelua, jota jatkoi sosialismi ja jonka tulilinjalla oli kapitalistien pyrkimys monopolien rakentamiseen. Georg Schauman kirjoitti Chydenius-tutkimuksessaan vuonna 1908, että tämä esitti ¿puhtaan sosialistisia ajatuksia, jotka ovat yhtä kaukaisia myöhemmälle liberalismille kuin humaniteetti luokkaegoismille¿.

Chydeniuksen tekeminen sosialistiksi on yhtä kestämätöntä, yhtä epähistoriallista, kuin hänen pitämisensä uusliberalismin pohjustajana. Miten perusteltuja erilaiset Chydenius-tulkinnat ovat, on kuitenkin tässä vähemmän tärkeätä. Käsitykseni mukaan moniin suuntiin avautuvien tulkintojen mahdollisuus kuvastaa sinänsä jotakin tärkeätä. Chydenius oli yhtenä aikansa toimijoista ja pohtijoista hahmottamassa modernia yhteiskunnan käsitettä, joka on sittemmin ollut yhteisenä viitekehyksenä monille keskenään ristiriitaisille tavoitteenasetteluille.

Koko artikkeli (pdf-tiedostona)

Takaisin >>

[ Lähetä vinkki ystävälle ]