Aikana, jolloin suuria ja uusia keksintöjä tapahtuu kaikissa luonnon valtakunnissa, jolloin tieteitä kehitetään tavattoman korkealle kannalle, jolloin neroja ja kirjallisuutta arvostetaan, ja taide tuottaa melkein ihmeitä entisiin aikoihin verraten, on huolestuttavaa nähdä, että kallein kaikesta, ihmiskunnan oikeus, laiminlyödään.

Ajatuksia isäntien ja palvelusväen luonnollisesta oikeudesta (1778). Chydenius 1986A, s. 321.

Luonto muodostaa heidät syntymässä aivan samanlaisiksi kuin meidät. Heidän ruumiinsa asento heidän maatessaan kehdossa on samanlainen kuin meidän, ja sielultaan he ovat yhtä järkeviä kuin muut ihmiset, mistä selviää, että luonnon herra on myös säätänyt heille samat oikeudet, joita muut ihmiset nauttivat.

Ajatuksia isäntien ja palvelusväen luonnollisesta oikeudesta (1778). Virrankoski 1986, s.320-321 (suom. Pentti Virrankoski)

Palvelusväkihän on Ruotsin alamaisia yhtä hyvin kuin me heidän isäntänsä. Heidän palvelustansa tai työtänsä ei ole pidettävä muuna kuin tavaroina, joita he omaksi ja yhteiskunnan eduksi pitävät kaupan; sillä juuri siten isännät voivat lisätä omia tavaroitaan. Jokainen myyjä meillä nauttii vapautta myydä tavaransa jollei kaikille niin ainakin useammille henkilöille, kenen kanssa kukin vain tahtoo mieluimmin olla kaupoissa. Hän saa myöskin itse panna hinnan tavaralleen ja siitä ostajan kanssa sopia...Mutta sitä, että palkollinen

1:o ei itse saa pitää tavaraansa, vaan että
2:o hänen täytyy myydä se sille, kenelle sokea kohtalo käskee, vieläpä
3:o ostajan itsensä määräämään hintaan (sillä NB. palvelusväellä ei ole mitään osaa lainsäädäntövaltaan),sitä syystä sanon vapaan kansan keskuudessa orjuudeksi.

Kolme valtiotaloudellista kysymystä (1761-62). Chydenius 1986A s. 9.

Henkensä elättäminen on luonnon ensi vaatimus eikä siedä mitään rajoitusta, sillä se on paljon suuriarvoisempi kuin ne siteet, jotka ovat yhdistäneet yhteiskunnat. Yhdyskuntien hallitusmiehillä ei saata olla oikeuksia elämään nähden, ei myöskään oikeutta katkaista mitään keinoa, millä se on voimassa pidettävissä.

Onko maakauppa valtakunnalle hyödyllinen (1777). Chydenius 1986A, s. 286.

…pelkään, että sadan isännän joukossa on useampia paheellisia kuin yhtä monen palvelijan joukossa, ja että kun esimerkiksi joka kymmenes paheellinen ihminen palvelijain joukossa sakotetaan paheistaan, niin siihen joutuu tuskin joka sadas isäntä - ainakaan säätyhenkilö ja virkamies; eikö siis ole synti, eikö ole ilmeinen vääryys ehkäistä heidän vapauttansa vaurastua, vain siksi, että on mahdollisuus vaurastuneena voida tehdä rikoksia?

Ajatuksia isäntien ja palvelusväen luonnollisesta oikeudesta (1778). Chydenius 1986A, s. 336.

Aikana, jolloin Ruotsin asukkaat, lempeän ja viisaan kuninkaan hallitessa, ovat melkein ainoa Euroopan kansa, joka nauttii täydellistä sisäistä ja ulkonaista rauhaa, eivät meidän sydämemme voi muuta kuin vuotaa verta niiden kauheiden sotien, onnettomuuksien ja vainojen johdosta, jotka nyt väkivaltaisesti leviävät monessa maanosassa.

Olisikohan silloin mikään paremmin harkittua, enemmän oikeamielisen kristillisen rakkauden mukaista kaikkia ihmisiä kohtaan yhteisesti, enemmän sopusoinnussa sen jalon yksimielisyyden- ja vapaudenhengen kanssa, mikä sopii onnelliselle kansalle, sekä siunatun mutta kansasta köyhän isänmaamme todellisen edun kanssa, kuin jos me juuri sellaisessa tilaisuudessa lempeästi avaisimme sylimme kaikille niille onnettomille, jotka jo ovat tai vastedes voivat jäädä tyyssijaa vaille omassa isänmaassaan ja sentähden ikävöivät jonnekin muualle hakeakseen sieltä jotakin turvaa väkivaltaa ja sortoa vastaan itselleen, vaimolleen ja lapsilleen?

Uskonnonvapausmuistio (1779). Chydenius 1986A, s. 360.