Sen, joka on isänmaan puolesta murehtien raahautunut mukana joillakin valtiopäivillä ja nähnyt, kuinka mitään ei ole saatu aikaan, täytyi kyllästyä koko hallitustapaan. Oli kumminkin mahdotonta saada apua mistään, ennen kuin Kustaa nousi valtaistuimelle, ja valtiopäivien alusta lähtien katsoin säätyjemme tekevän tyhmästi, kun ne koettivat väkisin lannistaa Kustaan suurta neroa ja sydäntä." (1773)

Kirje P.W.Wargentinille 3.1.1773. Suom. P.Virrankoski. Virrankoski 1986, s. 284.

Mutta kuinka paljon alamaisten täytyy välttämättä menettää luonnollista vapauttaan, jotta yhteiskunta menestyisi, on hyvin tärkeä kysymys ruhtinaille... En tiedä, ovatko meidän suuret ja ihmiskuntaa rakastavat neromme vastanneet siihen ja selvittäneet asian sen koko laajuudessa. Kuinka hallitsijat voivat sitten olla tekemättä suuria erehdyksiä meidän oikeuksiemme kustannuksella? Kaikki niiden rajoittaminen tuottaa varmasti onnettomuutta valtiolle ja kansalaisille.

Ajatuksia isäntien ja palvelusväen luonnollisesta oikeudesta (1778). Chydenius 1986A, s. 345.

Hallitsijan kunnian ja nimen kantajat vaeltavat itse usein sumussa, vailla tietoa kansansa onnesta ja omastaankin, ja mikä on surkeinta, ministerit eristävät heidät huolellisesti valosta, niin että hallitsija ei saa selville heidän juoniaan ja heidän monin koukuin Valtakunnalta ja alamaisilta anastamiaan saaliita.

Kirje Nils v. Rosensteinille 21.8.1793. Hark 9, 1886, s. 233-237. Suom. Pentti Virrankoski. Virrankoski 1986, s. 410.

En ole käskyvaltaa vastaan... ilman sitä ei mikään yhteiskunta voi säilyä. Kuningas on alamaistensa herra, isä lastensa, isäntä talonväkensä, ja kysymyksessä on sopimus... joka sitoo heidät toisiinsa ...kun isäntä tarvitsee renkiä, hän pestaa itselleen sellaisen, ja kun työläinen tarvitsee vaatteita ja elantoa, hakekoon itselleen palveluspaikan ...silloin on kysymyksessä puhdas ja vapaaehtoinen kauppa.

Svar på herr Sincère och Moderati kritik vid mina tankar rörande Husbönders och tjenstehjons naturliga rätt, införd i Dagligt Allenhanda N:o 9, 10 och 11. Palmén 1880, s. 387. Suom. P.Virrankoski, Virrankoski 1986, s. 442.