Pane syrjään kaikki ennakkoluulot; älä kuvittele vapautta vain yhdessä elinkeinossa, sillä silloin et ennätä pitkälle, ennen kuin kohtaat vastarintaa ja häiriötä. Irrota valtio ajatuksissasi rohkealla repäisyllä niistä siteistä ja ajatuksista, jotka kahlehtivat sitä, anna muiden esimerkin vakuuttaa itsellesi, että se on mahdollista, ja ota aikaa syventyä itse asiaan, niin saat nähdä, kuinka vapaa ulko- ja kotimaan liike elähdyttää pienintäkin elinkeinoa, estää ulkomaalaista nylkemästä valtakuntaa ja toista kansalaista rikastumasta toisen kustannuksella; kuinka maamiehen turvallisuus saada omistaa maansa ja vapaus askaroida ja elättää itseään miten parhaiten taitaa johtavat hänet huomaamatta ja ilman lakia siihen elinkeinoon, joka enimmin hyödyttää häntä itseään ja valtakuntaa; kuinka käsityöt ja tehdaslaitokset vapaudessaan kehottavat työmiestä ahkeruuteen ja kohtuullisuuteen, kun hän ei saa luottaa muutamien huonosti palkattujen kisällien kehnoon työhön, vaan koettaa uutteruudella ja hyvällä tavaralla viedä voiton muista; kuinka kaikki elinkeinot yhdessä, vapaina ollessaan, tasoittavat kansalaisia oikeille paikoilleen, missä he ovat hyödyllisimmät itselleen ja koko valtakunnalle, ja vihdoin, kuinka eivät mitkään valtiolliset lait maailmassa ole kyenneet oikein järjestämään tätä, jonka luonto niin helposti ja vaivattomasti suorittaa.

Valtakunnan voimattomuuden lähde (1765). Chydenius 1986A, s. 151-152.

[Vastoin kaikkea tätä] Ruotsi on uskonut raha-asian ja kauppa-salaisuuksien, yksinomaisten etuoikeuksien, palkintojen, rajoitusten ja monenlaisten kieltojen meitä onnellistuttavan. Me olemme jo pitkän aikaa hommailleet tätä kaikkea ja nyt vihdoin päässeet niin pitkälle, että me ilman ruttoa ja sotaa olemme tulleet köyhiksi kansasta, ilman kauppavapauksia ulkomaalaisen asioitsijoiksi, ilman katovuosia nälkäisiksi ja mitä suurimmat kaivokset omistaen paljaiksi rahasta.

Valtakunnan voimattomuuden lähde (1765). Chydenius 1986A, s. 139.

En tarkoita, etteikö jokaisella yksityisellä olisi luonnostaan mielessä pyrkimys, joka on maan etujen vastainen, mutta se tasapaino, johon elinkeinot pysähtyvät vapaiksi päästyään, nimenomaan estää yrittäjiä vahingoittamasta omilla pyrkimyksillään toisiaan ja maata siinä määrin kuin muuten tapahtuu. Ihmissuku muistuttaa tältä osin täydellisesti merta, jossa yksi vesipatsas vaikuttaa joka hetki toiseen äärettömällä paineella mutta yhtä suuri vastapaine aiheuttaa sen, että veden pinta pysyy kuitenkin tasaisena ja vaakasuorana. Tähän ei suinkaan tarvita jokaisen vesipatsaan erikoista aitaamista tai sulkemista eikä mutkikkaita toimenpiteitä.

Seikkaperäinen vastaus (1765). Virrankoski 1986, s. 148-149. Suom. Pentti Virrankoski.

Tavaroita ei koskaan tuoteta, ellei niitä tarvita ja kysytä. Tarpeet ilmenevät itsestään, niitä on monenlaisia ja ne virittävät itsestään elinkeinoja ja saavat aikaan tuotteita, jotka sitten myydään tarvitseville. Jos tarvitsevaa estetään ostamasta jotakin tavaraa, se jää tuottajan käsiin, on hänelle tappioksi ja saa mustan leiman, josta näkyvät sanat: turha hiki ja vaiva.

Kansallinen voitto (1765), Chydenius 1986A s. 187.

Langenneelle ihmiselle oli rangaistus, että hänen piti elättää itseänsä otsansa hiessä; mutta niin oli laita, että luonto itse mittasi hänen työmääränsä, kun ihmisen tarpeidensa tähden oli pakko siihen ryhtyä, koskei hänellä ollut ketään toista, kehen turvautua toimeen tullakseen, kuin kättensä työhön; ja vaivaa kevensi omanvoitonpyynti, kun hän siten näki saavansa mitä tarvitsi.

Jos jompikumpi niistä puuttuu, valmisteita tai työntekijöitä, on syy haettava kansakunnan asetuksista, mutta ei kernaasti sellaisten puutteesta, vaan niistä esteistä, jotka on asetettu luonnon tielle.

......... Jos nyt tämä pitää paikkansa, niin tahdon sille rakentaa seuraavan väitteen, nim. että jokainen yksityinen itsestään hakee sen paikan ja sen elinkeinon, jossa hän parhaiten lisää kansallista voittoa, jolleivät asetukset häntä siitä estä.

Itsekukin etsii parastaan. Tämä taipumus on niin luonnollinen ja tarpeellinen, että kaikki yhdyskunnat, jotka ovat koko maailmassa, perustuvat siihen; muuten ei edes olisi lakeja, rangaistuksia eikä palkintoja, ja koko ihmiskunta lyhyessä ajassa ihan häviäisi. Siitä työstä aina parhaiten maksetaan, jolla on suurin arvo, ja sitä mieluimmin haetaan, mistä parhaiten maksetaan.

Kansallinen voitto (1765). Chydenius 1986A, s. 175.

Minä rakennan väitteeni kahdelle kaupan perustotuudelle. Edellinen on se, että jota useampia ostajia ilmestyy markkinoille, sitä paremman maksun myyjä saa tavarastaan, ja päinvastoin. Toinen on se, ettei tavara koskaan maksa niin paljoa, kun minun on pakko tarjota sitä kaupaksi, kuin jos ostajan täytyy se hakea.

Valtakunnan voimattomuuden lähde (1765), Chydenius 1986A, s. 145-146.

Nähdään siis järjellisten ihmisten, jotka vielä edistyvät luonnollisessa yksinkertaisuudessaan, monimutkaisilla siteillä panevan ansoja omaansa ja muiden kaulaan ja taloudellisesti surkastuvan kaikkein onnellisimmissa maissa.

Kilpakysymys maanviljelyksen edistämisestä (1799). Chydenius 1986A, s. 399.

Mitä kauppaan tulee, on huomattava, että se vaatii mitä suurinta nopeutta eikä sentähden siedä pienintäkään estettä tai pakkoa kerätessään kaikilta tahoilta rahoja ja tavaroita niille, jotka varovaisesti ja tarmokkaasti panevat kaupan käyntiin, ja että se levittää hyvinvointia kaikkein kaukaisimpiin seutuihin ja siten tuo tuhansittain uusia ihmisolentoja sinne, missä pedot ja peikot ennen ovat asuneet, ja tässä on oma voitto se, joka yksin ja ilman mitään muuta toimenpidettä panee suurimmat pyörät liikkeelle.

Kilpakysymys maanviljelyksen edistämisestä (1799). Chydenius 1986A, s. 399.

Yksi ainoa asetus, nimittäin sellainen, jolla voisin vähentää meidän asetuksiamme, on siitä pitäen tullut mieluisaksi työstämisen kohteeksi, jota kaikkein ensimmäisenä ja tärkeimpänä, ennen kuin mitään uusia nyt tehdään, tahtoisin mitä parhaiten suositella.

Kansallinen voitto (1765). Chydenius 1986A, s. 199.

Kun virta saa juosta tasaisesti, silloin jokainen vesipisara on liikkeessä. Kun eivät mitkään esteet ole tiellä, niin tavoittelee jokainen työntekijä elatustansa ja lisää samalla kansakunnan voittoa. Mutta asetuksilla kansanjoukko kerätään määrättyihin ryhmiin, pääsyä teollisuuden alalle supistetaan, ja pieni joukko ihmisiä kussakin ryhmässä kelluu suuren enemmistön päällä, jonka hyvinvointia käytetään perusteena, kun koetetaan todistaa koko valtakunnan varallisuutta.

Kansallinen voitto (1765). Chydenius 1986A, s. 183.

Ihminen voi hyvin, kun hän nauttii tarvikkeitaan ja mukavuuksiaan, jotka yleisen puhetapamme mukaan ovat saaneet tavaroiden nimen. Luonto synnyttää ne; mutta ne eivät koskaan koidu hyödyksemme ilman työtä.

Tarpeet ovat moninaisia, eikä ole ketään, joka ilman toisten apua on voinut hankkia itselleen edes välttämättömintä, ja tuskinpa kansakuntaakaan, joka ei ole tarvinnut toistaan. Kaikkivalta on itse tehnyt sukukuntamme sellaiseksi, että meidän tulee auttaa toisiamme. Jos tätä yhteistä avunantoa estetään, joko kansakunnan keskuudessa tai sen ulkopuolella, niin se tapahtuu vastoin luontoa.

Kansallinen voitto (1765). Chydenius 1986A, s. 173.

Tämä kansallisen voiton käsite, niin kovalta kuin se näyttäneekin meidän uusien laitostemme taustaa vasten katsottuna, on kuitenkin itsessään mitä viattomin ja helpoin.

Se antaa kaikille luvallisille elinkeinoille vapauden, mutta ei toisten kustannuksella. Se suojelee väkivallalta kaikkein heikointakin tointa sekä elähdyttää ahkeruutta ja esteetöntä liikettä.

Se punnitsee kaikki samalla vaa'alla, ja voitto on oikea mittapuu, joka osoittaa, millä tulee olla etusija.

Se säästää korkeimman vallan tuhansilta levottomilta huolilta, asetuksilta ja tarkastuksilta, kun yksityinen ja kansallinen voitto sulavat yhteen yhdeksi eduksi; ja vahingollista omanvoitonpyyntöä, joka asetusten varjossa aina hakee itsellensä jonkin loukon, voidaan silloin varmimmin valvoa keskinäisellä kilpailulla.

Se tekee Ruotsin miehille mahdolliseksi nauttia arinta ja suurinta oikeuttansa luonnossa, minkä kaikkivalta on hänelle suonut ihmisenä, nimittäin otsansa hiessä saada elättää itseänsä millä tavalla hän itse paraiten voi.

Se sieppaa laiskuuden päänalusen niiden käsistä, jotka nyt voivat etuoikeuksiensa nojassa turvallisesti nukkua kaksi kolmannesta ajastaan. Kaikki keinot elää ilman työtä katkaistaan, eikä kukaan muu kuin ahkera voi tulla varakkaaksi.

Se aiheuttaa toivottavan vähennyksen oikeudenkäynneissämme. Ne monet asetukset, niiden selitykset, poikkeukset ja sovellutukset, jotka jollakin tavalla sitovat elinkeinoja, tulevat silloin tarpeettomiksi ja vaikenevat, ja kun laki on kumottu, sen rikkominen menee mitättömiin.

Kansallinen voitto (1765). Chydenius 1986A, s. 197.

He näyttävät uskovan, ettei Kaikkivalta ole kyennyt panemaan ihmistä siinä kunnossa maailmaan, että hän voisi säilyä, lisätä sukuaan ja elää maan päällä, jolleivät he etuoikeuksilla, ammattikuntajärjestyksillä, palkinnoilla, tarkastajilla ja ulosottomiehillä heidän elinkeinojensa alalla pitäisi sukuamme voimassa.

Ajatuksia isäntien ja palvelusväen luonnollisesta oikeudesta (1778). Chydenius 1986A, s. 323.

Oma onni ja oma etu on oikea elävä vaikutin kaikkien vapaiden ihmisten tekoihin, kun taas iskut ja lyönnit oikeimmiten kuuluvat orjille. Se hallitsija on viisas, joka ymmärtää päästää voitonhimon irti niistä ylimysvaltaisista kahleista, joihin muutamien itsekkyys on sen sitonut, mutta suuri hän on, jos hänellä lisäksi on siihen kykyä.

Ajatuksia isäntien ja palvelusväen luonnollisesta oikeudesta (1778). Chydenius 1986A, s. 336.

Kauppa on valtakunnalle arkaluontoinen asia, jota suurella huolellisuudella on hoidettava, mutta se ei ole lähimainkaan niin mutkikas asia, kuin mikä siitä tahdotaan tehdä. Kauppa ei pääasiallisesti ole salaisuuksia, ei monen monituisia mutkikkaita asetuksia ja laitoksia, ei lukematon määrä tulli- ynnä muita kieltoja. Luonto on aina pakoton ja yksinkertainen. Kun veri saa vapaasti virrata kaikissa suonissa, niiden suuruuden ja valtimon voiman mukaan, niin ruumis voi paraiten, mutta jos tahdotaan pakottaa sitä liian paljon sydämeen ja keuhkoihin, jotta ne muka saataisiin vahvemmiksi, niin ne läkähtyvät vereensä, muut jäsenet surkastuvat, ja koko ruumis on vaarassa kuolettavien pistosten ja parantumattoman verensyöksyn tähden.

Purjehdusvapaus (1765). Chydenius 1986A, s. 127.

Luoja käski ihmisen vain tehdä työtä, mutta ei suinkaan määrännyt, millaista työtä itsekukin tekisi. Varkaus oli ainoa, minkä kaikkivalta kielsi, mutta ahkeruudelle ei pantu määrää, ei sitä, kuinka pitkälle se sai mennä, eikä sitä, mitä valmisteita se sai tuottaa. Ei hän sitonut ketään auraan eikä tehnyt ketään ammattikuntakauppiaaksi, vaan milloin ja missä itsekukin näki parhaan voittonsa, siellä hän sai vaurastua.

Suomen maatalous (1799). Chydenius 1986A, s. 371.