på svenska | in english




Johdanto

Ruotsi vapaudenajalla
Aatteet liikkeessä
Hyödyllinen tiede
Merkantilismi
Vapaudenajan politiikkaa
Nuori Anders
Hyödyn aika Alavetelissä
Kamppailu kauppavapaudesta
Elinkeinojen tasapaino
Painovapaus
Rahapoliittinen selkkaus
Chydenius ja Kustaa lll
Ihmisoikeuksien puolustus
Paimen
Chydenius ja musiikki
Rakentaja
Chydenius ja jälkimaailma










Anders Chydenius
- säätiö
PL 567
67700 Kokkola
Puh. (06) 829 4111
E-mail: asiamies@chydenius.net

Vapaudenajan politiikkaa
Valtiopäivät
Toimintamuodot
Puolueet
Hatut johdossa
Vallanvaihdos 1765

Valtiopäivät
 
Valtiopäivät edustivat suurempaa osaa kansasta vapaudenajalla kuin 1800-luvulla, koska tilattoman (ja siten vailla äänioikeutta olevan) väestön osuus oli 1700-luvulla sekä Suomessa että Ruotsissa huomattavasti pienempi . Parhaiten oli edustettuna pieni aatelissääty; jokaisella suvulla oli oma edustajansa.

Papiston edustajista piispat olivat itseoikeutettuja. Kirkkoherrat valitsivat edustajansa yleensä hiippakunnittain. Myös kappalaisilla oli oikeus valita edustajansa; Anders Chydenius olikin 1765-1766 valtiopäivillä Pohjanmaan kappalaisten valitsemana.

Porvarissäädyn vaalipiireinä olivat kaupungit ja äänioikeutettuja olivat veroa maksavat porvarisoikeuden haltijat. Pienillä kaupungeilla, kuten Kokkolalla, oli oikeus yhteen valtiopäiväedustajaan.

Talonpoikaissäädyn vaalipiireinä olivat kihlakunnat. Äänestys tapahtui valitsijamiesten välityksellä. 1750-luvulta alkaen talonpojan ääniosuus oli riippuvainen varallisuudesta.

Vapauden ajan käsityksen mukaan valtiopäiville kokoontuneet valtiosäädyt olivat päätöksissään täysin riippumattomia, myös valitsijoistaan.

VAPAUS JA YHTEISKUNNALLINEN VASTUU

Sillä vapaudella, josta nyt puhun, ymmärrän sitä etua, mikä jokaisella kansalaisella jonkin valtakunnan lakien ja asetusten nojalla tulee olla edistää omaa onnellisuuttaan niin pitkälle, ettei hän loukkaa kansalaistensa tai koko yhteiskunnan onnea.

Kaikki olemme ihmisiä, kaikki pahojen himojen turmelemia, kaikki me siis tarvitsemme toistemme apua ja kaikkia tarkkaa valvontaa. Niin kauan kuin elämme yhteiskunnan ulkopuolella, kukin hoitaa omaansa oman halunsa mukaisesti, mutta vastaa silloin myöskin itse itsestään, kenenkään puolustamatta, ja se vapaus on luonnollinen. Mutta niin pian kuin me haemme suojaa yhteiskunnalta, on myöskin sen paras tärkein lakimme. Me olemme kaikki vapaalla mielellä vannoneet uskollisuutta Ruotsin kruunulle, joka on meille sitä rakkaampi, kun se lepää vapauden perustuksella. Ei kenenkään pidä sentähden olla toisen herrana, ei kenenkään toisen orjana; kaikilla on oleva sama oikeus, kaikilla samat edut.


Toimintamuodot  

Valtiopäivillä asiat käsiteltiin ja päätökset tehtiin kussakin säädyssä erikseen: lopullinen päätös edellytti vähintään kolmen säädyn yksimielisyyttä. Käytännössä poliittinen päätöksenteko tapahtui kuitenkin valiokunnissa eli deputaatioissa, joissa aatelilla oli kaksinkertainen edustus muihin säätyihin verrattuna.

Tärkein valiokunta ja valtiopäivien keskus oli salainen valiokunta, joka hoiti mm. ulkopolitiikkaa ja valtiontaloutta. Talonpojilla ei ollut salaisessa valiokunnassa lainkaan edustusta, koska heitä pidettiin epäluotettavina.



Puolueet  

Vapaudenajan politiikan keskeisiä ilmiöitä on puolueiden syntyminen, minkä taustalla olivat alunperin erilaiset ulkopoliittiset linjanvedot.

Hattupuolue syntyi 1730-luvun lopussa vastustamaan pitkäaikaisen kansliapresidentin Arvid Hornin varovaista Venäjän-politiikkaa. (Yö)myssyn nimen hatut antoivat niille, jotka epäilivät suurvaltahaaveita. Hatut saivat raha-apua Ranskalta, myssyt Venäjältä ja Englannilta.

Nykyisiin puolueisiin verrattuna hatut ja myssyt olivat epämääräisiä ryhmittymiä. Niillä ei ollut virallista organisaatiota eikä ohjelmaa. Lisäksi valtiopäivämiehen säädyn tai kotiseudun edut painoivat usein enemmän kuin puolueen.


Hatut johdossa  

Hattupuolue, jonka ydinryhmä koostui suurporvariston ja virkamiehistön edustajista, kykeni säilyttämään valta-asemansa pitkään takaiskuista huolimatta. Vaikka hattujen politiikka oli lähtökohdiltaan merkantilistisista, oli se toisaalta riittävän sopeutumiskykyistä.

Pommerin sota (1757-1763) ja valtiontalouden ongelmat aiheuttivat kasvavaa kritiikkiä hattuja kohtaan. Vuosien 1760-1762 valtiopäivillä hatut kuitenkin vielä säilyttivät niukasti asemansa myssyjen hajanaisuuden takia.


Vallanvaihdos 1765  

Vuosien 1765-1766 valtiopäivillä astuivat esiin ns. nuoremmat myssyt. He edustivat eurooppalaisesta radikalismista vaikutteita saanutta linjaa, joka puolusti maaseutua ja sen elinkeinoja ja suuntautui virkavaltaisuutta ja osin merkantilismiakin vastaan. Valtiontalous oli katastrofin partaalla; myssyt saivat enemmistön kaikissa säädyissä.