|
 |
 |
 |

Vapaudenajan politiikkaa
Valtiopäivät
Valtiopäivät edustivat suurempaa
osaa kansasta vapaudenajalla kuin 1800-luvulla, koska tilattoman
(ja siten vailla äänioikeutta olevan) väestön
osuus oli 1700-luvulla sekä Suomessa että Ruotsissa huomattavasti
pienempi . Parhaiten oli edustettuna pieni aatelissääty;
jokaisella suvulla oli oma edustajansa.
Papiston edustajista piispat olivat
itseoikeutettuja. Kirkkoherrat valitsivat edustajansa yleensä
hiippakunnittain. Myös kappalaisilla oli oikeus valita
edustajansa; Anders Chydenius olikin 1765-1766
valtiopäivillä Pohjanmaan kappalaisten valitsemana.
Porvarissäädyn vaalipiireinä
olivat kaupungit ja äänioikeutettuja olivat veroa maksavat
porvarisoikeuden haltijat. Pienillä kaupungeilla, kuten
Kokkolalla, oli oikeus yhteen valtiopäiväedustajaan.
Talonpoikaissäädyn vaalipiireinä
olivat kihlakunnat. Äänestys tapahtui valitsijamiesten
välityksellä. 1750-luvulta alkaen talonpojan
ääniosuus oli riippuvainen varallisuudesta.
Vapauden ajan käsityksen mukaan
valtiopäiville kokoontuneet valtiosäädyt olivat
päätöksissään täysin riippumattomia,
myös valitsijoistaan.
VAPAUS JA YHTEISKUNNALLINEN
VASTUU
Sillä vapaudella, josta nyt puhun,
ymmärrän sitä etua, mikä jokaisella kansalaisella
jonkin valtakunnan lakien ja asetusten nojalla tulee olla
edistää omaa onnellisuuttaan niin pitkälle, ettei
hän loukkaa kansalaistensa tai koko yhteiskunnan onnea.
Kaikki olemme ihmisiä, kaikki pahojen
himojen turmelemia, kaikki me siis tarvitsemme toistemme apua ja
kaikkia tarkkaa valvontaa. Niin kauan kuin elämme yhteiskunnan
ulkopuolella, kukin hoitaa omaansa oman halunsa mukaisesti, mutta
vastaa silloin myöskin itse itsestään,
kenenkään puolustamatta, ja se vapaus on luonnollinen.
Mutta niin pian kuin me haemme suojaa yhteiskunnalta, on myöskin
sen paras tärkein lakimme. Me olemme kaikki vapaalla
mielellä vannoneet uskollisuutta Ruotsin kruunulle, joka on
meille sitä rakkaampi, kun se lepää vapauden
perustuksella. Ei kenenkään pidä sentähden olla
toisen herrana, ei kenenkään toisen orjana; kaikilla on
oleva sama oikeus, kaikilla samat edut.

Toimintamuodot
Valtiopäivillä asiat käsiteltiin
ja päätökset tehtiin kussakin säädyssä
erikseen: lopullinen päätös edellytti
vähintään kolmen säädyn
yksimielisyyttä. Käytännössä poliittinen
päätöksenteko tapahtui kuitenkin valiokunnissa eli
deputaatioissa, joissa aatelilla oli kaksinkertainen edustus muihin
säätyihin verrattuna.
Tärkein valiokunta ja valtiopäivien
keskus oli salainen valiokunta, joka hoiti mm. ulkopolitiikkaa ja
valtiontaloutta. Talonpojilla ei ollut salaisessa valiokunnassa
lainkaan edustusta, koska heitä pidettiin epäluotettavina.

Puolueet
Vapaudenajan politiikan keskeisiä
ilmiöitä on puolueiden syntyminen, minkä taustalla
olivat alunperin erilaiset ulkopoliittiset linjanvedot.
Hattupuolue syntyi 1730-luvun lopussa
vastustamaan pitkäaikaisen kansliapresidentin Arvid Hornin varovaista
Venäjän-politiikkaa. (Yö)myssyn nimen hatut antoivat
niille, jotka epäilivät suurvaltahaaveita. Hatut saivat
raha-apua Ranskalta, myssyt Venäjältä ja Englannilta.
Nykyisiin puolueisiin verrattuna hatut ja
myssyt olivat epämääräisiä ryhmittymiä.
Niillä ei ollut virallista organisaatiota eikä ohjelmaa.
Lisäksi valtiopäivämiehen säädyn tai
kotiseudun edut painoivat usein enemmän kuin puolueen.

Hatut johdossa
Hattupuolue, jonka ydinryhmä koostui
suurporvariston ja virkamiehistön edustajista, kykeni
säilyttämään valta-asemansa pitkään
takaiskuista huolimatta. Vaikka hattujen politiikka oli
lähtökohdiltaan merkantilistisista, oli se toisaalta
riittävän sopeutumiskykyistä.
Pommerin sota (1757-1763) ja valtiontalouden
ongelmat aiheuttivat kasvavaa kritiikkiä hattuja kohtaan.
Vuosien 1760-1762 valtiopäivillä hatut kuitenkin vielä
säilyttivät niukasti asemansa myssyjen hajanaisuuden takia.

Vallanvaihdos 1765
Vuosien 1765-1766 valtiopäivillä
astuivat esiin ns. nuoremmat myssyt. He edustivat eurooppalaisesta
radikalismista vaikutteita saanutta linjaa, joka puolusti maaseutua
ja sen elinkeinoja ja suuntautui virkavaltaisuutta ja osin
merkantilismiakin vastaan. Valtiontalous oli katastrofin partaalla;
myssyt saivat enemmistön kaikissa säädyissä.

|
|
 |



|