på svenska | in english




Johdanto

Ruotsi vapaudenajalla
Aatteet liikkeessä
Hyödyllinen tiede
Merkantilismi
Vapaudenajan politiikkaa
Nuori Anders
Hyödyn aika Alavetelissä
Kamppailu kauppavapaudesta
Elinkeinojen tasapaino
Painovapaus
Rahapoliittinen selkkaus
Chydenius ja Kustaa lll
Ihmisoikeuksien puolustus
Paimen
Chydenius ja musiikki
Rakentaja
Chydenius ja jälkimaailma










Anders Chydenius
- säätiö
PL 567
67700 Kokkola
Puh. (06) 829 4111
E-mail: asiamies@chydenius.net

Rahapoliittinen selkkaus
Inflaation ongelma
Chydeniuksen kritiikki
Chydenius erotetaan

Inflaation ongelma  

Ruotsia vaivasi 1740-luvulta alkaen paha inflaatio, jonka perussyitä olivat hattujen sotaoperaatioiden rahoittaminen runsaalla setelinannolla sekä valtionpankin avokätinen lainananto. Useimmat aikalaiset eivät kuitenkaan tiedostaneet näitä tekijöitä, vaan inflaation katsottiin johtuvan esim. keinottelusta.

Vuodesta 1745 valtionpankki ei enää kyennyt lunastamaan seteleitä kuparirahalla, jolloin käytännössä siirryttiin paperirahakantaan.

1765-1766 valtiopäivillä myssyjen johto ajoi poliittisista syistä suunnitelmaa, jonka mukaan rahan arvo tultaisiin vähitellen nostamaan takaisin vuoden 1737 tasolle eli kaksinkertaiseksi: näin saisivat korvauksen kaikki ne jotka olivat kärsineet hattujen "rikollisesta" rahapolitiikasta.



Chydeniuksen kritiikki  

Valtiopäivien alussa olivat myssyt ottaneet tehtäväkseen vastustajien tuomitsemisen, ja tällöin joutuivat tulilinjalle erityisesti vaihtokonttorin osakkaat, joiden katsottiin keinottelullaan aiheuttaneen inflaatiota. Vaihtokonttori oli muutaman liikemiehen yhtymä, joka valtion toimeksiannosta ja valtion määrärahan turvin yritti turvata Ruotsin rahan arvoa vuosina 1758-61.

Vaihtokonttorin osakkaita vastaan käydyssä, puhtaasti poliittisessa oikeudenkäynnissä Anders Chydenius esiintyi hyvin tuomitsevana: kuten Anders Nordencrantz, hänkin katsoi syypäiden löytyvän Tukholman suurkauppiaiden joukosta. Inflaation todelliset syyt ja myssyjen suunnitteleman revalvaation haitat alkoivat kuitenkin pian selvitä Chydeniukselle hänen tutustuessaan alan kirjallisuuteen.

Kesäkuussa 1766 ilmestynyt Rikets Hjelp, Genom en Naturlig Finance-System ei sisältänyt juuri mitään sellaista, jota ei olisi esitetty jo aikaisemmin. Huomiotaherättäväksi kirjoituksen teki se, että se oli suurelle yleisölle suunnattu avoin hyökkäys myssyjen politiikkaa vastaan ajankohtana, jolloin myssyjen asema valtiopäivillä oli muutenkin epävarma.

Chydeniuksen perusajatus on hyvin yksinkertainen: myssyjen suunnittelema vähittäinen revalvaatio johtaisi mm. luotonannon loppumiseen ja siten täydelliseen lamaan. Sen sijaan rahan arvo oli vakautettava vallitsevaan kurssiin ja sidottava hopeakantaan.

ENNAKKOLUULOJEN VALTA

Ennakkoluulojen valta on lapsuudesta saakka minun silmissäni ollut mitä vastenmielisintä, mutta ei mikään kuitenkaan maailmaa sen enempää hallitse.




Chydenius erotetaan  

Rikets Hjelp sai myssyjen johtomiehet raivon valtaan. Chydenius kutsuttiin salaisen valiokunnan kuulusteluun. Pääsyytös oli, että Chydenius oli arvostellut säätyjen tekemää päätöstä; säädyt eivät voineet olla väärässä. Tosiasiassa tuomio oli täysin poliittinen: Chydenius, jota puolueen johto muutenkin piti liian radikaalina, oli osunut myssyjen kannalta arkaan paikkaan.

Myssyjohtajat eivät kuitenkaan uskaltaneet antaa asiaa kaikkien säätyjen ratkaistavaksi, koska se olisi voinut kääntyä heidän tappiokseen. Sen sijaan rankaisemisesta sai huolehtia pappissääty, joka oli alunperin myöntänyt painoluvan.

Heinäkuussa 1766 pappissääty päätti evätä Chydeniuksen edustusoikeuden näillä ja seuraavilla valtiopäivillä. Chydenius joutui palaamaan katkerana kotiin. Chydenius valittiin seuraaville valtiopäiville 1769, mutta hänen valtakirjansa hylättiin - todennäköisesti pelkästään poliittisista syistä.

Chydeniuksen rahapoliittiset ennustukset kävivät pitkälti toteen: vuosina 1765-1766 Ruotsissa koettiin paha lama, joka paljolti johtui myssyjen rahapolitiikasta.

RAJOITUKSILLA RAPPIOON

Ruotsi on uskonut raha-asian ja kauppa-salaisuuksien, yksinomaisten etuoikeuksien, palkintojen, rajoitusten ja monenlaisten kieltojen meitä onnellistuttavan. Me olemme jo pitkän aikaa hommailleet tätä kaikkea ja nyt vihdoin päässeet niin pitkälle, että me ilman ruttoa ja sotaa olemme tulleet köyhiksi kansasta, ilman kauppavapauksia ulkomaalaisen asioitsijoiksi, ilman katovuosia nälkäisiksi ja mitä suurimmat kaivokset omistaen paljaiksi rahasta.