på svenska | in english




Johdanto

Ruotsi vapaudenajalla
Aatteet liikkeessä
Hyödyllinen tiede
Merkantilismi
Vapaudenajan politiikkaa
Nuori Anders
Hyödyn aika Alavetelissä
Kamppailu kauppavapaudesta
Elinkeinojen tasapaino
Painovapaus
Rahapoliittinen selkkaus
Chydenius ja Kustaa lll
Ihmisoikeuksien puolustus
Paimen
Chydenius ja musiikki
Rakentaja
Chydenius ja jälkimaailma










Anders Chydenius
- säätiö
PL 567
67700 Kokkola
Puh. (06) 829 4111
E-mail: asiamies@chydenius.net

Paimen
Järki ja raamattu
Uskonnonvapaus
Chydenius ja muistio

Järki ja raamattu
 
Chydeniusta on usein pidetty uskonnollisesti konservatiivina. Hänen uskonnolliset näkemyksensä ja hänen harjoittamansa kirkkokuri eivät kuitenkaan olleet mitenkään poikkeavia ajan papiston joukossa.

Chydeniuksen uskonkäsityksessä yhdistyvät pietismi, joka korosti ihmisen omakohtaista uskonelämää, ja ajan rationaalinen teologia, joka esim. katsoi, että maallisen onnen tavoittelu oli Jumalan tarkoitusten mukaista.

Siten Chydeniuksen toiminta yhteiskunnallisten kysymysten parissa ei ollut millään tavalla ristiriidassa hänen uskonnollisen vakaumuksensa kanssa, vaan erottamaton osa sitä.

Chydeniuksen yhteys seurakuntalaisiinsa oli hyvin tiivis. Pappilan suuressa salissa pidettiin sunnuntaisin seuroja, jotka olivat tulleet kuuluisiksi jo Alavetelin vuosina. Chydeniuksen menetelmänä oli erityisesti keskustelu, jonka avulla hän pyrki "valistamaan, vakuuttamaan ja liikuttamaan" seurakuntalaisiaan.

LEMPEÄ KÄÄNNYTYS Kokemus sekä kaikkien aikojen historiat todistavat kiistämättömästi, että Jumalan siunatessa lempeys, kärsivällisyys, valistus ja sävyisä opetus ovat ainoat keinot, jotka oikein voivat käännyttää erehtyväisiä ihmisiä. Ja olkoon kaukana meistä kaikista, jotka muodostamme Ruotsin valtakunnan papiston, se epäluottamus Jumalan ilmoitettuun sanaan ja pyhään evankeliseen oppiin, että me pelkäisimme sen mitenkään järkkyvän sen johdosta, että jotkut muukalaiset, toisiinkin uskontokuntiin kuuluvat, voisivat tulla asettumaan meidän keskuuteemme, jos he eivät heti tahtoisi sitä hyväksyä, vaan hiljaisuudessa ja kurissa, itsekukin vakaumuksensa mukaisesti, palvelisivat iankaikkista ja kaikkivaltiasta Jumalaa, meidän kaikkien isäämme.


Uskonnonvapaus  

Toisiin uskontokuntiin kuuluvien oleskelun ja uskonnonharjoituksen sallimisesta keskusteltiin Ruotsissa pitkin 1700-lukua. Taustalla olivat osittain puhtaasti taloudelliset syyt: ulkomaisten ammattimiesten maahanmuuttoa pidettiin suotavana. Lisäksi vaikuttivat useiden henkisten auktoriteettien, aluksi Locken ja Pufendorfin sekä sittemmin valistusfilosofien uskonnonvapautta puoltavat näkemykset.

Jonkinlaisia oikeuksia uskonnon harjoittamiseen saivat jo vuosisadan alkupuolella reformoidut, sitten katoliset ja lopulta Kustaa III:n aikana myös juutalaiset. Kirkko vastusti tätä kehitystä jatkuvasti.




Chydenius ja muistio  

Kustaa III halusi myös uskonnonvapauden alueella osoittaa valistuneisuuttaan ja tässä tarkoituksessa hän vuosien 1778-1779 valtiopäivillä järjesti niin, että tehtiin asiaa koskeva aloite.

Asiaa koskevan muistion esittäjäksi saatiin Anders Chydenius, jonka näkemyksiin tällaisen asian edistäminen sopi. Luultavasti Chydenius halusi myös vahvistaa omaa poliittista vaikutusvaltaansa kuninkaaseen päin.

Muistiossa, jota ei siis voi pitää täysin Chydeniuksen itsenäisenä työnä, esitetään ulkomailta muuttaneille rajoitettua uskonnonvapautta. Pappissääty vastusti muistiota kolmen muun säädyn kannattaessa.

Vuonna 1781 annettu uskonnonvapausasetus, joka koski vain kristittyjä, muutti ulkomaalaisten asemaa vain vähän, eikä aina parempaan suuntaan: esim. katolisista tuli nyt tavallisia Ruotsin alamaisia, mikä huononsi heidän asemaansa tuntuvasti.

SORTOA KRISTINUSKON NIMISSÄ

On surkeata lukea historiasta Englannin ja Hollannin Bataviassa olevista siirtomaista, kuinka lukuisat siellä asuvat pakanat ennen olivat ja mikä uskomaton määrä tavaroita sieltä voitiin laivoilla kuljettaa; mutta sen sortovallan aikana, jonka alaisina he nyt ovat ison aikaa olleet, maa on suurimmaksi osaksi hävitetty ja asukasluku vähentynyt kahteen kolmannekseen. Ei myöskään saata kyyneleitä vuodattamatta katsella Espanjan alusmaita Meksikossa, missä saa nähdä mitä ihanimman maan suureksi osaksi olevan hävitettynä ilmeisellä väkivallalla ja ylimysvaltaisilla asetuksilla. Ihmisyys vuotaa verta nähdessään pakanain omien ruhtinasten alaisina kasvavan väkiluvun ja rikkauden puolesta, mutta häviävän sellaisen herruuden alla, joka on saanut nimensä Jeesuksen kalliista opista. Lukemattomat esimerkit Euroopassa vakuuttavat meille samaa.