|
 |
|
|
Chydenius ja musiikki
Musiikki oli Chydeniukselle rakkain
taidemuoto. 1770-luvun alussa hän kokosi nuorista musiikinharrastajista
orkesterin, joka piti maksullisia konsertteja pappilan suuressa
salissa. Tällaista julkista konserttitoimintaa harjoitettiin
samaan aikaan Suomessa lisäksi vain Turussa.
 Chydeniuksen
säilynyt nuottikokoelma osoittaa, että Kokkolassa seurattiin
varsin tarkkaan mannermaisen musiikin kehitystä. Seurakunnan
kappalainen Johan Snellman toimi hollantilaisen musiikkikustantamon
asiamiehenä - ensimmäisenä Suomessa.
Tunnetuin nuottikirjaston kappaleista on Giovanni Battista Pergolesin
Stabat Mater ; mahdollisesti tytöt, joille Chydenius
kertoo pitäneensä lauluharjoituksia, esittivät juuri
sitä. Muita säveltäjiä olivat mm. saksalaiset
Franz Xavier Richter, Franz Anton Rosetti, Karl
Friedrich Abel, sekä italialaiset Luigi Boccherini,
Gaëtano Pugnani ja Antonio Sacchini.
Vuonna 1790 Chydenius myi nuottikirjastonsa vastaperustetulle Turun
soitannolliselle seuralle, jonka perustajiin kuulunut Jacob Tengström
oli aikanaan soittanut enonsa orkesterissa.
|
|
|
|
