Kamppailu kauppavapaudesta
Tapulipakko
Vuoden 1617 purjehdussääntö
määräsi, että mm. Pohjanmaan kauppiaat saivat
viedä tuotteensa vain kahteen tapulikaupunkiin, Turkuun ja
Tukholmaan.
Ulkomaankaupan keskittäminen oli tyypillistä merkantilistista
politiikkaa, ja sen takana olivat Tukholman suurkauppiaat ja heidän
monopoliyhtymänsä. Sekä Pohjanmaan että Länsipohjan
edustajat yrittivät 1600-luvun lopulta alkaen saada muutosta
asiaan.
Vuosien 1760-1761 valtiopäivillä Pohjanmaan edustajat
- ja erityisesti kokkolalainen raatimies Petter Stenhagen
- toimivat erittäin aktiivisesti. Tarvittavat kolme säätyä
saatiin jo ratkaisun taakse mutta asia jätettiin valtaneuvoston
tutkittavaksi.

Tukholma oli Ruotsin ulkomaankaupan keskus,
jonka monopoliasemaa Pohjanlahden kaupungit pystyivät vihdoin
1765 horjuttamaan saadessaan oikeudet vapaaseen ulkomaankauppaan.
Kuparipiirros Fredrik Henrik af Chapmanin teoksessa Architectura
navalis mercatoria (1768)
Chydeniuksen osuus
Vuoden 1765-1766 valtiopäiville
lähetettiin kauppapakkoa vastustamaan myös Anders Chydenius,
joka oli Kokkolassa havaittu innokkaaksi vapauden puolustajaksi
ja teräväksi sanankäyttäjäksi.
Heti valtiopäivien alussa ilmestyi Chydeniuksen kauppapakkoa
vastustava kirjoitus. Chydenius torjui porvarissäädyn
väitteen, että kauppapakossa olisi kysymys porvarissäädyn
privilegioista. Chydenius osoitti lisäksi, millaista haittaa
taloudellisen vallan keskittyminen Tukholman suurporvareille tuotti
koko yhteiskunnalle.
Päätös ulkomaankauppaoikeuksien myöntämisestä
Kokkolan, Oulun, Vaasan ja Porin kaupungeille sai lopulta taakseen
tarvittavat kolme säätyä.
Chydeniuksen merkitystä tapulioikeuksien saavuttamiselle
on usein ylikorostettu. Hän tuli mukaan vasta vaiheessa,
jossa ratkaiseva edistysaskel oli jo tapahtunut; esim. Petter
Stenhagenin toiminnalla ja kirjoituksilla on ollut ratkaisevampi
osuus. Kuitenkin Chydeniuksen harjoittamalla terävällä
propagandalla oli suuri merkitys: se rohkaisi purjehdusvapauden
puolustajia ja lamautti vastustajia. Chydeniukselle itselleen
tämä kamppailu antoi virikkeen perehtyä syvemmin
kysymykseen elinkeinovapaudesta.
Uusi taistelu
Vuonna 1774 hallitus esitti yllättäen
suunnitelman Pohjanmaan ulkomaankaupan keskittämisestä
Kristiinankaupungin lähelle perustettavaan Kaskisten kaupunkiin.
Muiden kaupunkien tapulioikeudet peruutettaisiin. Taustalla olivat
jälleen Tukholman suurkauppiaiden intressit.
Suunnitelma herätti Pohjanmaalla huolestuneisuutta. Anders
Chydenius julkaisi kirjoituksen, jossa hän osoitti tapulioikeuksien
suuren merkityksen Pohjanmaan ja koko valtakunnan hyvinvoinnille.
Chydeniuksen toiminnalla oli ilmeisesti 1774 ratkaisevampi merkitys
kuin 1765. Vuonna 1777 tehdyllä päätöksellä
Kokkola ja Oulu saivat pitää tapulioikeutensa.
Ulkomaankaupan vapautuminen vaikutti suuresti Pohjanmaan kaupunkien
tulevaan kehitykseen. Etenkin laivanrakennukseen ja tervanvientiin
hyvin luontevasti liittyvä laivanvarustustoiminta kasvoi
merkittävästi. Huippuvuotena 1830 Kokkolan kauppalaivasto
oli Suomen suurin.
VAPAIDEN ELINKEINOJEN TASAPAINO
En tarkoita, etteikö jokaisella
yksityisellä olisi luonnostaan mielessä pyrkimys, joka
on maan etujen vastainen, mutta se tasapaino, johon elinkeinot
pysähtyvät vapaiksi päästyään, nimenomaan
estää yrittäjiä vahingoittamasta omilla pyrkimyksillään
toisiaan ja maata siinä määrin kuin muuten tapahtuu.
Ihmissuku muistuttaa tältä osin täydellisesti merta,
jossa yksi vesipatsas vaikuttaa joka hetki toiseen äärettömällä
paineella mutta yhtä suuri vastapaine aiheuttaa sen, että
veden pinta pysyy kuitenkin tasaisena ja vaakasuorana. Tähän
ei suinkaan tarvita jokaisen vesipatsaan erikoista aitaamista
tai sulkemista eikä mutkikkaita toimenpiteitä.
|