Tapulipakko Chydeniuksen osuus Uusi taistelu

Tapulipakko

Vuoden 1617 purjehdussääntö määräsi, että mm. Pohjanmaan kauppiaat saivat viedä tuotteensa vain kahteen tapulikaupunkiin, Turkuun ja Tukholmaan.

Ulkomaankaupan keskittäminen oli tyypillistä merkantilistista politiikkaa, ja sen takana olivat Tukholman suurkauppiaat ja heidän monopoliyhtymänsä. Sekä Pohjanmaan että Länsipohjan edustajat yrittivät 1600-luvun lopulta alkaen saada muutosta asiaan.

Vuosien 1760-1761 valtiopäivillä Pohjanmaan edustajat - ja erityisesti kokkolalainen raatimies Petter Stenhagen - toimivat erittäin aktiivisesti. Tarvittavat kolme säätyä saatiin jo ratkaisun taakse mutta asia jätettiin valtaneuvoston tutkittavaksi.



Tukholma oli Ruotsin ulkomaankaupan keskus, jonka monopoliasemaa Pohjanlahden kaupungit pystyivät vihdoin 1765 horjuttamaan saadessaan oikeudet vapaaseen ulkomaankauppaan. Kuparipiirros Fredrik Henrik af Chapmanin teoksessa Architectura navalis mercatoria (1768)

Chydeniuksen osuus  

Vuoden 1765-1766 valtiopäiville lähetettiin kauppapakkoa vastustamaan myös Anders Chydenius, joka oli Kokkolassa havaittu innokkaaksi vapauden puolustajaksi ja teräväksi sanankäyttäjäksi.

Heti valtiopäivien alussa ilmestyi Chydeniuksen kauppapakkoa vastustava kirjoitus. Chydenius torjui porvarissäädyn väitteen, että kauppapakossa olisi kysymys porvarissäädyn privilegioista. Chydenius osoitti lisäksi, millaista haittaa taloudellisen vallan keskittyminen Tukholman suurporvareille tuotti koko yhteiskunnalle.

Päätös ulkomaankauppaoikeuksien myöntämisestä Kokkolan, Oulun, Vaasan ja Porin kaupungeille sai lopulta taakseen tarvittavat kolme säätyä.

Chydeniuksen merkitystä tapulioikeuksien saavuttamiselle on usein ylikorostettu. Hän tuli mukaan vasta vaiheessa, jossa ratkaiseva edistysaskel oli jo tapahtunut; esim. Petter Stenhagenin toiminnalla ja kirjoituksilla on ollut ratkaisevampi osuus. Kuitenkin Chydeniuksen harjoittamalla terävällä propagandalla oli suuri merkitys: se rohkaisi purjehdusvapauden puolustajia ja lamautti vastustajia. Chydeniukselle itselleen tämä kamppailu antoi virikkeen perehtyä syvemmin kysymykseen elinkeinovapaudesta.



Uusi taistelu  

Vuonna 1774 hallitus esitti yllättäen suunnitelman Pohjanmaan ulkomaankaupan keskittämisestä Kristiinankaupungin lähelle perustettavaan Kaskisten kaupunkiin. Muiden kaupunkien tapulioikeudet peruutettaisiin. Taustalla olivat jälleen Tukholman suurkauppiaiden intressit.

Suunnitelma herätti Pohjanmaalla huolestuneisuutta. Anders Chydenius julkaisi kirjoituksen, jossa hän osoitti tapulioikeuksien suuren merkityksen Pohjanmaan ja koko valtakunnan hyvinvoinnille.

Chydeniuksen toiminnalla oli ilmeisesti 1774 ratkaisevampi merkitys kuin 1765. Vuonna 1777 tehdyllä päätöksellä Kokkola ja Oulu saivat pitää tapulioikeutensa.

Ulkomaankaupan vapautuminen vaikutti suuresti Pohjanmaan kaupunkien tulevaan kehitykseen. Etenkin laivanrakennukseen ja tervanvientiin hyvin luontevasti liittyvä laivanvarustustoiminta kasvoi merkittävästi. Huippuvuotena 1830 Kokkolan kauppalaivasto oli Suomen suurin.

VAPAIDEN ELINKEINOJEN TASAPAINO

En tarkoita, etteikö jokaisella yksityisellä olisi luonnostaan mielessä pyrkimys, joka on maan etujen vastainen, mutta se tasapaino, johon elinkeinot pysähtyvät vapaiksi päästyään, nimenomaan estää yrittäjiä vahingoittamasta omilla pyrkimyksillään toisiaan ja maata siinä määrin kuin muuten tapahtuu. Ihmissuku muistuttaa tältä osin täydellisesti merta, jossa yksi vesipatsas vaikuttaa joka hetki toiseen äärettömällä paineella mutta yhtä suuri vastapaine aiheuttaa sen, että veden pinta pysyy kuitenkin tasaisena ja vaakasuorana. Tähän ei suinkaan tarvita jokaisen vesipatsaan erikoista aitaamista tai sulkemista eikä mutkikkaita toimenpiteitä.