|
 |
|
|
Chydenius ja jälkimaailma
Unohdus
Anders Chydeniuksen kuoltua 1803
hänen elämäntyönsä joutui pitkäksi
ajaksi unohduksiin. Olivathan Chydeniuksen vapaamieliset näkemykset
jääneet yhteiskunnassa paljolti tappiolle jo hänen
elinaikanaan. Venäjän yhteyteen vuonna 1809 joutuneen
Suomen henkinen ja yhteiskunnallinen kehitys oli alkuun verkkaista,
eikä suotuisaa maaperää liberalismin aatteiden jatkuvuudelle
ollut olemassa.
Paikallisen väestön ja suvun piirissä Chydeniuksen
muisto toki säilyi: tästä ovat osoituksena kansan
keskuudessa aina tämän vuosisadan puolelle kulkeneet
tarinat, joissa vanha rovasti saa usein eriskummallisia
piirteitä.
Chydenius löydetään
Vasta liberalismin uusi läpimurto
1860-luvulla loi edellytykset Chydeniuksen uudelle tulemiselle.
Vuonna 1857 julkaistiin lyhyt Chydeniuksen elämäkerta,
ja 1860-luvulta lähtien ruotsalaiset tutkijat asettivat Chydeniuksen
ansaitsemalleen paikalle 1700-luvun poliittisessa historiassa.
 Suomessa
Chydenius innoitti etenkin nuoria vapaamielisiä. Historioitsija
E.G.Palmen julkaisi 1880 Chydeniuksen kootut teokset. Sanomalehtimies
Axel Lille kirjoitti 1882 Chydeniuksen suhteesta aikansa
kansantaloudellisiin virtauksiin.
Suoranainen esikuva Chydenius oli perustuslailliselle kansanedustaja,
ylikirjastonhoitaja Georg Schaumanille, joka vuonna 1908
julkaisi ensimmäisen perusteellisen tutkimuksen Chydeniuksesta.
Schaumanin ihannoiva ja radikalismia korostava tulkinta on ollut
Chydenius-kuvan pohjana aina meidän päiviimme asti.
Kansallinen suurmies
Suomenkielisen yleisön tietoisuuteen Chydenius alkoi tulla
laajemmin vuodesta 1929, jolloin hänen kootut teoksensa
julkaistiin suomeksi.
Chydenius vakiintui kansallisten suurmiesten joukkoon. Vuonna 1929
lyötiin Chydenius-mitali, 1935 ilmestyi Chydenius-postimerkki,
ja 1980-luvun setelinuudistus, jonka yhteydessä Chydeniuksen
kuva sijoitettiin 1000 markan seteliin, toi Chydeniuksen kaikkien
suomalaisten tietoisuuteen.
Vuonna 1977 perustettiin Kokkolassa Chydenius-instituutti, joka
tutkimus- ja koulutustoimintansa ohella on esim. näyttelyiden,
julkaisujen ja tilaisuuksien avulla paljolti vaikuttanut siihen,
että Chydenius on viime vuosina tullut jälleen
ajankohtaiseksi.
Moderni Chydenius
Vuosisadan vaihteen tutkimus näki Chydeniuksessa ennen
kaikkea aatteellisen liberalismin edustajan. Tällä
vuosisadalla on yleisesti korostettu hänen kirjoitustensa
talouspoliittista ja -teoreettista puolta.
1970-luvulta alkaen on kuitenkin syntynyt laaja-alaisempaa
kiinnostusta Chydeniukseen, ja tutkimuksessa on otettu esille mm.
Chydeniuksen luonnonoikeudelliset, poliittiset ja valtio-opilliset
käsitykset. Pentti Virrankosken kirjoittamassa
elämäkerrassa (1986) Chydenius on arvioitu monessa
suhteessa täysin uudelleen; kun varhainen tutkimus piti
Chydeniusta ennen kaikkea kansantaloudellisena ajattelijana, on
Virrankosken Chydenius valistusaatteiden ja pietismin innoittama
demokraattinen poliitikko, jonka talouselämää koskevat
näkemykset kumpuavat laajemmasta yhteiskunnallisesta ohjelmasta.
Virrankoski on luonut uutta, kriittistä kuvaa suurmiehestä:
Chydenius nähdään nyt aikansa taustaa vasten, samalla
kun hänen kuvansa ihmisenä on entistä monipuolisempi.
YKSINKERTAISUUS
Jos yksinkertaisuus luetaan syykseni, niin sanon, että
juuri siitä olen hakenut kunniaani.
|
|
|
|
