på svenska | in english




Johdanto

Ruotsi vapaudenajalla
Aatteet liikkeessä
Hyödyllinen tiede
Merkantilismi
Vapaudenajan politiikkaa
Nuori Anders
Hyödyn aika Alavetelissä
Kamppailu kauppavapaudesta
Elinkeinojen tasapaino
Painovapaus
Rahapoliittinen selkkaus
Chydenius ja Kustaa lll
Ihmisoikeuksien puolustus
Paimen
Chydenius ja musiikki
Rakentaja
Chydenius ja jälkimaailma










Anders Chydenius
- säätiö
PL 567
67700 Kokkola
Puh. (06) 829 4111
E-mail: asiamies@chydenius.net

Hyödyllinen tiede
Luonnontieteiden läpimurto
Linné ja muut
Yliopistot ja akatemiat

Luonnontieteiden läpimurto

Karoliinisena aikana ruotsalainen tieteenharjoitus oli palvellut ensisijaisesti puhdasoppisen uskonnon ja keskitetyn valtion etuja. Uudet mullistavat ajatukset ja havainnot eivät päässeet juuri tunkeutumaan yliopistoihin, jotka keskittyivät lähinnä teologiaan ja vanhoihin kieliin.

Vapauden ajalla uudet poliittiset ja yhteiskunnalliset katsomukset asettivat myös tieteen tavoitteeksi yhteiskunnan kokonaishyödyn palvelemisen. 1700-luku merkitsi ennen kaikkea luonnontieteellisen tutkimuksen valtavaa kehitystä Locken empirismin ja Newtonin mekaniikan innottamana. Etenkin hattupuolueen valtaannousun myötä (1738) alettiin voimakkaasti tukea tieteenharjoitusta, josta saattoi olla vähänkään hyötyä talouselämälle. Sekä Uppsalaan, Lundiin että Turkuun perustettiin erityiset talousopin (hushållningslära) professuurit.

Samalla eurooppalaisen tieteen saavutukset alkoivat horjuttaa puhdasoppisuutta. Vanhatestamentillisen maailmankuvan murentuminen ja luonnontieteellinen kehitys vaati uudenlaisia teologisia näkemyksiä. Ruotsin yliopistoja hallitsi pitkään Leibnizin oppilaan Christian Wolffin filosofia, jonka keskeinen osa oli ns. luonnollinen teologia. Se pyrki osoittamaan, ettei raamatullisen ilmoituksen ja luonnontieteellisen maailmanselityksen välillä ollut ristiriitaa: luonnossa vallitseva täydellinen järjestys itse asiassa todisti Jumalan olemassaolosta.



Linné ja muut
 
Carl von Linné (1707-1778), Uppsalan yliopiston lääketieteen ja kasvitieteen professori, oli kehittämänsä kasvien luokitusjärjestelmän (Systema Naturae, 1735-68) ansiosta aikansa tunnetuimpia eurooppalaisia tiedemiehiä. Hänen vaikutuksensa ulottui myös laajalti kasvitieteen ulkopuolelle.

Linnélle luonto oli olemassa ihmistä varten. Hyötyajattelu ja tieteellinen tutkimus eivät Linnén mukaan olleet myöskään minkäänlaisessa ristiriidassa Jumalan tarkoitusten kanssa.


Pohjalaiset ylioppilaat suorittivat perinteisesti osan opinnoistaan Uppsalassa: Anders Chydenius opiskeli siellä 1750-51. Kuvassa yliopiston kasvitieteellinen puutarha. Fr. Akrelin kuparipiirros 1770 J.B.Busserin teoksessa Utkast till beskrifning om Upsala, 1773. Helsingin yliopiston kirjasto.

Linné teki uraauurtavia tutkimus- ja keräysmatkoja eri puolille Ruotsia. "Opetuslapsiaan" hän puolestaan lähetti ympäri maailmaa: Pehr Kalmin Pohjois-Amerikkaan, Petter Forsskålin Arabiaan, Carl Peter Thunbergin Japaniin jne.

Linnén rinnalla toimi monia muita merkittäviä tiedemiehiä, jotka myös olivat tekemässä Ruotsista eturivin maata luonnontieteiden alueella. Anders Celsius ja Pehr Wargentin tekivät uraauurtavaa työtä tähtitieteen alueella - Celsius tosin muistetaan myös lämpömittaristaan ja Wargentin väestötilastoista. Samuel Klingenstierna nosti Uppsalan yliopistossa sekä matematiikan että kokeellisen fysiikan kansainväliselle tasolle. Kaivosteollisuuden merkityksen huomioonottaen oli luonnollista, että mineralogia ja sen rinnalla kemia saivat hyvin keskeisen aseman. Axel Fredrik Cronstedt ja Johan Gottschalk Wallerius tekivät uraauurtavaa työtä mineraalien analysoinnissa ja luokittelussa. Kemian tutkimus nousi kukoistukseen kustavilaisella kaudella, kun Uppsalassa työskentelivät Tornbern Bergman ja Carl Wilhelm Scheele, molemmat aikanaan Euroopassa arvostettuja tiedemiehiä.



Yliopistot ja akatemiat
 
Ruotsin valtakunnassa oli 1700-luvulla neljä yliopistoa: Uppsalassa, Lundissa, Turussa ja Greifswaldissa (Etu-Pommerissa). Tiedekuntia oli kussakin neljä: teologinen, lainopillinen, lääketieteellinen ja filosofinen. Kaikki opinnot aloitettiin filosofisessa tiedekunnassa.

Tieteelliset tutkimustulokset julkaistiin väitöstilaisuuksissa. Väitöskirjat edustivat usein enemmän professorin kuin opiskelijan näkemyksiä. Väitösten kielenä oli latina; tosin talousopissa alettiin jo vuosisadan puolivälissä käyttää myös ruotsia.

Vaikka yliopistot näihin aikoihin elivätkin kukoistuskautta ennen kaikkea luonnontieteiden ansiosta, oli niiden pääasiallinen tehtävä edelleen pappis- ja virkamieskoulutus. Monet tieteellisistä edistysaskelista otettiin vuonna 1739 perustetun Vetenskapsakademienin, tiedeakatemian suojissa. Sen tarkoituksena oli edistää ennen kaikkea luonnontieteitä ja niiden soveltamista talouselämään. Akatemialla oli suuri merkitys hyödyn aikakauden hengen ylläpitäjänä ja tiedon välittäjänä.