Anders Chydenius
- säätiö
Pitkänsillankatu 1-3
PL 567
67700 Kokkola
Puh. (06) 829 4111
E-mail: asiamies@chydenius.net
|
 |
|
|
|
|
Elinkeinojen tasapaino
Valtakunnan voimattomuuden lähde
Pian valtiopäivien alettua
Anders Chydenius julkaisi keväällä 1765 kirjoituksen
Källan Til Rikets Van-Magt, joka arvosteli tuoteplakaattia.
Vuonna 1724 säädetty tuoteplakaatti,
jonka esikuvana oli englantilainen Navigation Act, kielsi
ulkomaisia aluksia tuomasta Ruotsiin muuta kuin oman maansa
tuotteita. Asetuksen taustalla oli merkantilistinen pyrkimys tuonnin
rajoittamiseen ja kotimaisen kauppalaivaston voimistamiseen.
Plakaatti hyödytti kuitenkin etupäässä vain
vientikauppiaita ja nosti tuontitavaroiden - kuten suolan - hintaa.
Useat kirjoittajat olivat jo aikaisemmin
arvostelleet tätä määräystä;
heistä ehkä merkittävin oli kustantaja Lars Salvius, jolta
Chydenius ilmeisesti sai sysäyksen omaan kirjoitukseensa.
Vaikka Chydenius ei
esittänytkään kirjoituksessa juuri uusia
näkökantoja, sen haastava tyyli herätti erittäin
suurta huomiota. Chydeniusta vastaan hyökkäsivät ennen
kaikkea Tukholman kauppiaiden edustajat.
IRTI
ENNAKKOKÄSITYKSISTÄ
Pane syrjään kaikki
ennakkoluulot; älä kuvittele vapautta vain yhdessä
elinkeinossa, sillä silloin et ennätä pitkälle,
ennenkuin kohtaat vastarintaa ja häiriötä. Irroita
valtio ajatuksissasi rohkealla repäisyllä niistä
siteistä ja ajatuksista, jotka kahlehtivat sitä...
Kansallinen voitto
Perehtyminen elinkeinojen rajoituksiin ja
niistä syntynyt kiivas keskustelu saivat Chydeniuksen laatimaan
teoreettisen kirjoituksen, jossa hän selkeästi ja lyhyesti
esittää vapauteen perustuvan talouspoliittisen
näkemyksensä.Den Nationnale Winsten ilmestyi heinäkuussa 1765.
Chydeniuksen sanoma oli yksinkertainen: talous
toimii sitä paremmin, mitä vähemmän siihen
yritetään vaikuttaa ulkoa päin rajoituksilla tai
tukitoimenpiteillä. Elinkeinovapauden vallitessa, jokaisen
tuottajan, työntekijän, ostajan ja myyjän
pyrkiessä ajamaan omaa etuaan syntyy elinkeinojen välille
luonnollinen tasapaino, jolloin myös valtakunnan kokonaisetu,
"kansallinen voitto", on suurin. Kaupan ja elinkeinojen maailma on
liian monimutkainen ja muuttuvainen jotta suunnitelmatalous olisi
mahdollinen.
Chydenius ei ollut suinkaan ensimmäinen,
joka vaati elinkeinovapauden toteuttamista Ruotsissa: esim.
vapaaherra Carl Leuhusen oli esittänyt käsityksiä,
jotka olivat hyvin lähellä myöhemmän
taloudellisen liberalismin aatteita. Johdonmukaisuudessaan ja
tinkimättömyydessään Chydeniuksen kirjoitus oli
kuitenkin ainutlaatuinen.
Kovin suurta käytännön
vaikutusta Chydeniuksen tai muiden kritiikillä ei ollut:
talouspolitiikan peruslinja säilyi pääosin ennallaan,
ja merkantilistisen säätelyn purkaminen toteutui
pääosin vasta 1800-luvulla.
...jokainen yksityinen
itsestään hakee sen paikan ja sen elinkeinon, jossa
hän parhaiten lisää kansallista voittoa,
jolleivät asetukset häntä siitä estä.
Itsekukin etsii parastaan. Tämä
taipumus on niin luonnolllinen ja tarpeellinen, että kaikki
yhdyskunnat, jotka ovat koko maailmassa, perustuvat siihen; muuten ei
edes olisi lakeja, rangaistuksia eikä palkintoja, ja koko
ihmiskunta lyhyessä ajassa ihan häviäisi. Siitä
työstä aina parhaiten maksetaan, jolla on suurin arvo, ja
sitä mieluimmin haetaan, mistä parhaiten maksetaan.
|
|
|
|
