på svenska | in english



Lyhyesti
Artikkelit
Linkit


Tausta ja tarkoitus
Organisaatio
Rahoitus
Tukijat
Press


Yleistä
Tapahtumat
Julkaisut
Kootut teokset
Stipendit
Toimintakertomukset
Lisätietoa jatkossa?



Anders Chydenius
- säätiö
PL 567
67700 Kokkola
Puh. (06) 829 4111
E-mail: asiamies@chydenius.net



Anders Chydenius –vapaakauppaseminaarissa pohdittiin Euroopan ja Suomen tulevaisuutta

Anders Chydenius –vapaakauppaseminaari kokosi 29. kesäkuuta Kokkolasaliin noin 170 kansalaista keskustelemaan aiheesta "Euroopan tulevaisuus - riittääkö osaamisemme kilpailueduksi?". Aiheen taustalla on globaali kilpailu, jonka seurauksena Eurooppa ja Suomi on menettänyt teollisuustyöpaikkoja nouseviin talouksiin. Euroopan ja Suomen asemaa globaalissa kilpailussa tarkastellaan monipuolisesti niin valtiontalouden, teollisuuden, koulutuksen kuin yhteisen eurovaluutan näkökulmasta.

Seminaarin alussa Kokkolan kaupunginjohtaja Antti Isotalus luovutti Chydenius-mitalin säätiön hallituksen puheenjohtajana 10 vuotta toimineelle Gustav Björkstrandille, joka piti avauspuheen. Lisäksi kuultiin Kokkolan oopperan musiikillinen tervehdys sopraano Annika Myllärin johdolla.

Työllisyyssopimuksella tukea teollisuuden rakennemuutokseen

Suomen talouspolitiikan ja teollisuuspolitiikan näkökulmasta alusti valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, joka oli huolissaan Euroopan työllisyystilanteesta ja Suomen teollisuuden kilpailukyvystä. Urpilaisen mukaan syksyn talouspäätöksissä pitää korostua rakennemuutosta tukeva työlinja. Tarvittaessa tulisi pohtia lisäkeinoja, joilla voidaan helpottaa teollisuuden rakennemuutoksen vaikutuksia.

- Tulisi esimerkiksi pohtia, olisiko meillä mahdollisuutta alentaa meriliikenteen väylämaksuja, jotta teollisuuden kilpailukyky säilyy myös rikkidirektiivin voimaantulon jälkeen, Urpilainen esitti keinona lieventää vientiteollisuuden kuljetuskustannuksia.

Ministeri Urpilaisen ehdottama työllisyyssopimus pyrkii tasapainottamaan heikkoa suhdannetilannetta, mutta myös tarjoamaan eväitä teollisuuden rakennemuutokseen sopeutumiseen. Osana kokonaisuutta olisivat syksyn budjettiratkaisut sekä maltillinen työmarkkinaratkaisu, jolla turvattaisiin kilpailukyvyn ja ostovoiman suotuisa kehitys.

- Vuoden toisella lisäbudjetilla ja ensi vuoden budjettiratkaisuilla voimme auttaa heikossa suhdannetilanteessa painivaa talouttamme. Tarvitsemme kuitenkin myös tulevaisuuteen suuntaavia kasvuinvestointeja sekä rakenneuudistuksia, jotta osaamistasomme säilyy ja löydämme menestyksen eväät uudestaan. Hallitus päätti kehysriihessään esimerkiksi lisärahasta Tekesille sekä kasvurahoitusohjelman perustamisesta, Urpilainen sanoi.

Ilmassa Korpilammen henkeä

Myös vuorineuvos Jorma Eloranta, joka on toiminut Metson toimitusjohtajana ja Suomen investointistrategiaa valmistelevana selvitysmiehenä, piti taloustilannetta synkkänä. Hänen pääviestinsä oli, että teollisuus voi toimia menestyksekkäästi Suomessa, kun teollisuus uusiutuu jatkuvasti ja syvällisesti ja kun Suomessa toimimisen yleiset edellytykset ovat kilpailukykyiset. Kolme asiaa, joita Eloranta erityisesti uudistaisi Suomessa, liittyivät työmarkkinoihin, julkisen sektorin kokoon ja arvopaperipörssin toimintaan: hän toivoo palkanmuodostuksen tiukempaa kytkemistä työn tuottavuuteen, julkisen sektorin kustannusten pienenemistä ja vuosittain kymmenien kasvuhakuisen yrityksen listautumista pörssiin.

- Kestävä talouskasvu edellyttää mittavaa uutta vientiteollisuutta, jota voi syntyä nykyisiin yrityksiin ja kokonaan uusiin firmoihin.
Tarvitsemme kestävän talouskasvun rakentamiseksi pitkäjänteisen kansallisen tahtotilan. Valtiovarainiministerin ja pääministerin viimeaikaiset puheenvuorot viestivät tällaisen Korpilammen hengen rakentamisesta, Eloranta arvioi.

Osaaminen punaisena lankana

Kasvatustieteiden tohtori ja vuoden 2012 koulutusvaikuttajaksi nimetty CIMOn johtaja Pasi Sahlberg tarkasteli koulutuksen ja osaavan työvoiman merkitystä kilpailukyvyllemme. Hän puolusti Suomen mallia, jossa uskotaan koulutuksen tasa-arvon edistämiseen. Mallin vientimahdollisuudet herättivät innokasta keskustelua.

Osaaminen oli punaisena lankana myös yhteisen rahapolitiikan merkitystä arvioineen Euroopan keskuspankin johtokunnan entisen jäsenen kauppatieteiden tohtori Sirkka Hämäläisen alustuksessa. Hän puolusti euroon siirtymistä ja siellä pysymistä.

- Euroopassa – myös Suomessa – on noussut yhä useampia ääniä peräämään eurosta irrottautumista ja omiin valuuttoihin ja devalvaatiomahdollisuuksiin palaamista. Pidän tätä erityisen vaarallisena osaamisongelmana. Haikailtu devalvoitumismahdollisuus vain siirtäisi sopeutumisongelmia ajallisesti eteenpäin – niin kriisimaissa kuin nyt vakaammiltakin näyttävissä maissa - ja samalla koventaisi ja pahentaisi niitä entisestään.

Hän piti kuitenkin joidenkin euromaiden ja Euroopan komission osaamisongelmana sitä, miten euroalueen maat päästettiin nykyiseen velkakriisiin.

Pitkän aikavälin uudistamishaasteista Hämäläinen piti tärkeänä osaamisen ja johtamisosaamisen kehittämistä sekä yritystukien ja julkisen sektorin karsimista.

- Julkisen sektorin tuottama kustannusrasitus riippuu myös julkisten palvelujen tehokkuudesta. Tässä on eräs eurooppalaisen menestyksen kriittinen alue, jossa on kysymys ratkaisevan tärkeästä osaamisesta, sekä päätöksiä tekevien poliitikkojen että niitä toteuttavien virkamiesten kyvystä tehdä oikeita valintoja tehtävien, organisaatiorakenteiden ja niiden välisen yhteistyön, johtamisen, innovaatioiden ja henkilöstön motivoinnin alueella. Suomalainen kuntauudistuskeskustelu ja sosiaali- ja terveystoiminnan uudistuskeskustelu osoittavat, miten vaikeata tällä alueella on edetä, Hämäläinen totesi.

Säätiö on toiminut 10 vuotta

Seminaarin päättänyt Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Manninen yhtyi seminaarin viestiin osaamisen ja innovaatioiden tärkeydestä Euroopan kilpailukyvyn takaajana. Häneen oli tehnyt vaikutuksen myös Gustav Björkstrandin avaussanoissa mainitut Chydeniuksen veljekset Anders ja Samuel, jotka olivat oman aikansa innovaattoreita.

Vuoden 2013 vapaakauppaseminaari oli Anders Chydenius
-säätiön toiminnan käynnistymisen 10-vuotisjuhla. Tänä vuonna
tulee kuluneeksi 250 vuotta Anders Chydeniuksen poliittisen
uran alkamisesta ja 210 vuotta hänen kuolemastaan.

Seminaarin järjestivät Anders Chydenius -säätiö, Kokkolan kaupunki ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Yhteistyökumppaneita olivat Keskipohjanmaa-lehti, Österbottens Tidning -lehti, Pohjanmaan kauppakamari, Osuuskauppa KPO ja Keski-Pohjanmaan Osuuspankkiliitto.


Lisätietoa Kokkola Oopperasta

Takaisin >>



[ Lähetä vinkki ystävälle ]



 

  Hae